Sielun anatomia: Miten mekaanisen kellon koneisto toimii?

| marras 13, 2016 | Testikategoria

Jos pitäisi nimetä vain yksi aihe josta kelloharrastajat tuntuvat jaksavan keskustella lähes loputtomuuksiin olisi se varmastikin koneistot. Koneistoista, niiden laadusta ja paremmuudesta tuntuu olevan yhtä monta mielipidettä kuin harrastajaakin. Kelloharrastajat.fi –sivustolla tullaan jatkossa käsittelemään koneistoja laajemmaltikin, mutta koska kaikilla harrastajillakaan ei ole selkeää kuvaa siitä, mistä itseasiassa koneistossa on perusperiaatteeltaan lopulta kyse, paneudumme ensin siihen miten mekaaniset kellonkoneistot itseasiassa toimivatkaan. Artikkeli toimii jatkossa viitemateriaalina jutuissa, joissa käsitellään esimerkiksi jotakin yksittäistä koneistoon liittyvää innovaatiota.

Kuva oikealla: Panerain käyttämä Unitas-pohjainen käsin vedettävä koneisto joka on alunperin suunniteltu taskukellon koneistoksi.

Kuva lainattu: http://www.tourneau.com/watch-education/watch-movements.html, katso lisää koneistoaiheista materiaalia Toneaun sivuilta!

Kuten kaaviosta huomataan, energian muuntaminen viisareiden (tai muiden komplikaatioiden) liikkeeksi on periaatteessa melko yksinkertainen prosessi. Yksinkertaisimmat koneistot koostuvat noin 60:stä osasta, mutta monimutkaisimmissa koneistoissa saattaa olla yli 300 yksittäistä osaa.

 

Aiheesta on myös hyvä havainnollistava video (videolla taskukello, mutta toimintaperiaate on rannekellossa aivan samanlainen):

 

Mekaanisen kellon koneiston perus toimintaperiaate ei ole itseasiassa oikeastaan muuttunut miksikään vuosikausiin. Käytännössä kaikki mekaaniset kellot toimivat samoilla perusperiaatteilla ja niistä löytyy samat 6 laitetta jotka toimivat järjestyksessään seuraavasti:

1. Vetopaino tai vetonuppi (rotor tai crown): Käyntienergia viritetään jouseen joko nupista kiertämällä, tai ranteen liikkeen mukaan liikkuvan vetopainon avulla.
2. Käyntienergia varastoituu jouseen (mainspring) joka sijaitsee jousikotelossa (barrel) joka välittää jousesta purkautuvan energian rattaille.
3. Käyntilaite (escapement) säätelee jousienergian purkautumista ja jakaa energian värähtelijälle.
4. Värähtelijä (balance) muodostuu liipottimesta (balance wheel) ja spiraalista (balance spring). Värähtelijä tasaa kellon energian ja muuntaa sen värähdyksiksi.
5. Näyttölaite saa rattaiden välityksellä energiansa värähtelyinä värähtelijältä.
6. Lopulta energia välitetään kellon viisareihin.

Kellomies Joona Vuorenpään sivuilla on niinikään kuvattu koneiston toiminta: http://www.kellomies.fi/?page_id=2400 ja http://www.kellomies.fi/wp-content/uploads/2011/08/mekaaninen_koneisto.jpg

Share This