Basel 2018 – Matkaraportti: Ensimmäinen kerta

Basel 2018 – Matkaraportti: Ensimmäinen kerta

Baselin kansainvälinen kellomessu, Baselworld 2018 järjestettiin 22.3.-27.3. Pääsimme Miikan kanssa ensimmäiselle Basel-reissulle – kiitos yhteisöön kuuluvien kauppiaiden ja Stylefellown – vanhalta nimeltään Tyyliniekan. Tässä raportissa kerrotaan mitä Baselissa tapahtui, ja millainen tapahtuma se on harrastajan silmistä katsottuna.

Mikä on Baselworld ja miksi siitä kohistaan?

Keväällä järjestettävät Baselin kellomessut ovat perinteisesti kelloalan merkittävin tapahtuma yhdessä aikaisemmin järjestettävän SIHH:n (Salon International de la Haute Horologerie) kanssa. Baselworldin päätarkoituksena on esitellä valmistajien uudet kellomallit jälleenmyyjille ja maahantuojille, jotka lentävät paikalle tekemään tilauksia kaikkialta maailmasta. Messut ovat siten ensisijaisesti business-to-business tapahtuma, jossa kelloja tilataan jälleenmyyjien toimesta satojen miljoonien arvosta. Tästä johtuen Baselworld on kellovalmistajille erittäin tärkeä tapahtuma ja siihen ollaan valmiita myös panostamaan. Suurimmilla valmistajilla ”messuosastot” ovat kolmikerroksia taloja, joiden lattiapinta-ala saattaa olla jopa 700 neliömetriä. Suurimman osan tilasta vievät neuvotteluhuoneet jonne valmistajien myyntiedustajat vievät jälleenmyyjäasiakkaitaan minuuttiaikataululla. Kellotehtaiden osalta peli on rajua, vuoden tuloksenteon perusta tehdään tämän viikon aikana ja siihen ollaan valmiita lyömään kaikki paukut ja energia, mitä myllystä suinkin irtoaa.

Sarpaneva esitteli uutta upeaa inhouse-koneistoonsa pohjaavaa kelloa.

Sarpaneva esitteli uutta upeaa inhouse-koneistoonsa pohjaavaa kelloa.

Keskiössä ovat siis uutuusmallit ja jälleenmyyjät. Uutuusmalleista ovat tietenkin kiinnostuneita myös kellomediat ja bloggarit – niinpä pressi-passi kaulassa kiitävät toimittajat ja bloggarit ovat tyypillinen näky Baselworldin pitkillä käytävillä. Ilman jälleenmyyjä- tai toimittaja-statusta Baselworldista on itseasiassa hankala saada kovin paljoa irti. Uutuusmalleja ei käytännössä pääse kokeilemaan, eikä pyörittelemään ranteessa, kuin pienempien valmistajien kohdalla. Baselworld ei siis ole kuluttaja-tapahtuma, mikä on hyvä ottaa huomioon mikäli kovan some-tykityksen mainingeissa on ajatellut poikkeavansa paikan päällä.

Kupla jolla ei ole tekemistä tämän maailman kanssa

Jos tapahtumaa itsessään pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi käsittämätön. Suurempien valmistajien osastot ovat valtavia ja ne kätkevät sisäänsä yksityisravintoloita ja baareja. Valmistajat järjestävät asiakkailleen ja medialle myös näytöksiä ja tiedotustilaisuuksia. Baselworldin yhteydessä järjestetään myös jalokivi- ja korumessut, joten glamouria ja kiiltoa on tarjolla uskomaton määrä. Osastojen sisällä virtaa samppanja, valmistajat pitävät asiakkaistaan hyvää huolta.

Bvlgarin osastolla on nähtävillä maailman ohuin automaatti tourbillon.

Bvlgarin osastolla on nähtävillä maailman ohuin automaatti tourbillon.

Osastojen alakerrasta löytää näyteikkunoiden takaa kunkin valmistajan kellomallit. Harmillisesti niitä ei pääse muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kokeilemaan, joten harrastajalle jolla ei ole valmiita kontakteja valmistajiin on tapahtuma lähinnä ikkunaostosten tekemistä. Nähtävää riittää silti – jopa niin paljon, että kovimmallekin kellofanille uhkaa tulla ähky.

Tänä vuonna Baselworld oli kuulemma kutistunut. Veteraanit kertoivat valtavien messuhallien vähentyneen viidestä kolmeen ja kuhinan määrän olevan huomattavasti edellisiä vuosia maltillisempi. Ilmeisesti Eurooppa on jäämässä kellomaailmassa kakkoseksi; todellinen pöhinä on tällä hetkellä asiantuntijoiden mukaan Aasiassa ja erityisesti Hong Kongissa.  Ensikertalaiselle kuhinaa riitti kuitenkin uskomattoman paljon. Tapahtuman kutistumiseen keksittiinkin monia syitä, messupaikkojen hinnoista kilpaileviin tapahtumiin.

Paljon koettavaa – kiitos kontaktien

Olimme Miikan kanssa Baseliworldissa yhteensä kaksi ja puoli päivää. Tänä aikana saimme kokea paljon – kiitos kontaktien ja yhteistyökumppaneiden. Suomalaisia on Baselworldissa paljon ja yhteishenki kova. Pääsimmekin vierailemaan mm. Blancpainin, Bvlgarin, Casion, Corumin, Guccin, Raymond Weilin, Seikon, Tag Heuerin sekä Zenithin osastoilla, unohtamatta maan mainioita suomalaisia – Stepan Sarpanevaa ja Kari Voutilaista, jotka dominoivat väkevästi Arteliers -puolta jonne independent valmistajat sijoittuvat.

Messupäivän jälkeen eri valmistajat järjestivät omia jatkobileitään ympäri kaupunkia. Olimme onnekkaita, sillä pääsimme mukaan Oriksen kutsuvierasbileisiin.

Messupäivän jälkeen eri valmistajat järjestivät omia jatkobileitään ympäri kaupunkia. Olimme onnekkaita, sillä pääsimme mukaan Oriksen kutsuvierasbileisiin.

Nämä upeat vierailut avasivat toden totta silmiä ja saimme kokea kellomaailman kovan ammattilaispuolen. Ilman kontakteja ja tapaamisia vierailu Baselworldissa voi jäädä pintapuoliseksi, Mannisen sanoin ”kuin kävelisi Aleksilla katsomassa ikkunoita, sillä erotuksella, että täällä on ikkunoissa kaikki kiinnostavat uutuudet. Aikamoista kiusaamista.”.

Jos Baseliin aikoo poiketa, kannattaa matka suunnitella huolella. Harrastajan kannalta on parasta, mikäli pääsee mukaan pressi-passilla. Tällöin on mahdollista päästä osallisiksi henkilökohtaisiin, takahuoneissa käytäviin kelloesittelyihi, jossai uusia malleja – tai niiden toimimattomia dummy-esittelykappaleita pääsee kokeilmaan ranteeseen. Kontaktoimalla brändien suomalaisedustajia saattaa myös päästä kurkkaamaan takahuoneen puolelle. Suunnittelu on kannattavaa myös majoittumisen kannalta. Hotellit ovat Baselworldin aikana täynnä ja hinnat alkaen noin 300eur/yö. Miikan kanssa majoituimme maanmainioon Airbnb-huoneistoon 15min ratikkamatkan päähän. Järjestely oli toimiva – osa suomalaisista sahasi Basel-Zurich –väliä joka päivä.

Uutuudet sokaisevat joka puolella

Harrastajan näkökulmasta katsottuna tapahtuma on huumaava. Valmistajien osastoja kierrettäessä jokaisella on esillä toinen toistaan upeampia luomuksia. Siinä missä esimerkiksi henkilökohtainen harrastaminen keskittyy usein luonnostaankin tiettyjen valmistajien ja tietyn tyylisten kellojen ympärille, iskee Baselworld päin näköä ja kovaa. Se laittaa oikeasti miettimään mitä lisäarvoa toisen valmistajan arvokkaampi kello harrastajalle tuo. Samalla se laittaa kysymään, olisiko monesta helpommin unohdetusta brändistä haastamaan ja tuomaan sisältöä omaan tekemiseen. Toisaalta samassa yhteydessä esillä ovat myös ”super-luokan” taidonnäytteet.

Rolexin uusi GMT-Master kohahdutti ja erityisesti sen ns. TT-versio, joka yhdistää terästä ja ruusukultaa.

Rolexin uusi GMT-Master kohahdutti ja erityisesti sen ns. TT-versio, joka yhdistää terästä ja ruusukultaa.

Reissun jälkeen huomaa kyseenalaistavansa omia aikaisempia mielipiteitään ja paljon. Ehkä omaan kokoelmaani liittyy seuraavaksi kohtuuhintainen Oris, Mido, Longines tai Seiko. Kovissa spotti-valoissa upeiden osastojen katveissa kaikki kellot näyttävät mahtavilta hintaan katsomatta.

Oli mielenkiintoista havaita, että jälleenmyyjien tehtävä ei todella ole helppo. Samalta istumalta pitäisi päättää mitä kelloja otetaan myyntiin. Sisäänostohankinnat voivat olla valtavia ja menestyvien mallien valinta vaatii melko lailla pelisilmää. Ehkä KH voisi jatkossa auttaa kotimaisia kauppiaita – moni kauppias laittoikin rakentavaa viestiä ryhmään suoraan messuilta ja sai varmasti tällä tavoin varmuutta valikoimaratkaisuihin.

Independent erottuu massasta – positiivisesti

Yksi tapahtuman kiinnostavampia puolia olivat independent-valmistajat. Independent valmistajalla tarkoitan tässä tapauksessa kaikkia niitä valmistajia, jotka eivät ole jonkin luksus-konsernin (LVMH, Richemont, Keiring jne.) omistuksessa. Esimerkiksi Oris, Doxa, Sinn sekä toisaalta pienemmät indyt kuten Sarpaneva tai Konsantin Chaykin tarjosivat mallistoillaan ja malleillaan ajattelemisen aihetta. Siinä missä moni perinteinen valmistaja vaikutti tyytyneen virittelemään omaa ”klassikko”-malliaan, toivat itsenäiset toimijat tiskiin uusia ja raikkaita tuulia.

Grand Seiko vaikuttaa jatkavan voittokulkuaan. Kuva puhuu puolestaan, taulut olivat häikäiseviä.

Grand Seiko vaikuttaa jatkavan voittokulkuaan. Kuva puhuu puolestaan, taulut olivat häikäiseviä.

Perinteiset isot valmistajat kuten Rolex, Omega tai Breitling vaikuttivat keskittyvän yksinomaan klassikkomalliensa virittelyyn. Harrastajana tämä tuntui jopa hieman tylsältä sekä mielikuvituksettomalta, ja asiaa tietysti vain korosti se, että kelloja oli tapahtumassa ympärillä nkäsittämättömän paljon. Yleisesti Baselin jälkeen oli fiilis, että omaa harrastusta voisi viedä mieluusti vaihtoehtojen suuntaan. Nähtäväksi jää unohtuuko tämä ajatus kuinka nopeasti, sillä toisaalta niin Rolexin uusittu GMT-Master kuin aallot tauluun takaisin saanut Seamaster olivat erittäin mielenkiintoisia, kauniita ja… noh , katsotaan mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Kelloharrastajan kupla tuli todella konkreettiseksi

Jos Baselista jäi yksi asia todella mieleen, niin se on mitä enenevissä määrin kelloharrastajan kupla, jossa merkityksiä ja perusteluja mielipiteille haetaan mitä erikoisimmista asioista suhteessa siihen, kuinka rajua ja raakaa alan kauppa muutoin on. Kokemus oli yllättävä, mutta toisaalta myös tervehdyttävä. Baselin käytäviä kulkiessa kellomaailmaan voimakkaasti elävän ja hengittävän ei auta kuin muistuttaa itseään siitä, että kelloja nämä vain ovat – ja onneksi niin.

Hauskana tapahtumana mieleeni jäi, kun viimeisenä päivänämme sunnuntaina kiertelimme Miikan kanssa eri näytteilleasettajien ständejä. Kierrokselle osui moni keskihintainen valmistaja. Edettyämme Orikselta Midolle, totesin Miikalle, että pitäisikö kuitenkin keskittyä keskihintaisiin kelloihin, sillä ne tarjoavat todella paljon vastinnetta rahalla. ”Tarvitseeko kellon välttämättä olla erityisen kallis?”. Miika nyökkäsi hyväksyvästi ja totesi ”niinpä”. Jatkoimme matkaa Longineksen suuntaan kun mieleeni tuli uusi Patek Philippen pilotti. Kerroin Miikalle kuinka se voisi olla minulle ”se”. Miikan vastaus oli pysäyttävä. ”Tulisiko siitä kuitenkaan yhtään onnellisemmaksi?”. Niinpä.

Kaikesta huolimatta Basel onnistui sykähdyttämään. Tapahtuman loisto oli kerrassaan upeaa ja kellovalmistajien välinen kilpa ja panostukset kuin toisesta maailmasta.  Hauskana sattumana törmäsimme Breitlingin osaston edustalla suomalaismieheen, joka paljastui älykellojen kehittäjäksi. Saimme kunnian tutustua lähes tiiliskiven kokoiseen ensivaiheen protoon, joka saattaa löytää jossain vaiheessa tiensä isoihin kellotaloihin. Baselin upeassa valoloistossa yksi asia oli kuitenkin varma – perinteiset mekaaniset kellot eivät ole lähdössä pitkään aikaan minnekkään. Ainkaan jos se on sveitsiläisistä kiinni.

Matkan järjestämisestä suuri kiitos yhteistyöyrityksille, jotka mahdollistitte kelloharrastajille ainutlaatuisen pääsyn kellomaailman. Mukana matkassa olivat Kellodivari, Kellokonttori, Luxury Watch Helsinki, Keskisenkello, Watch Service Finland, Ranneaika, Kelloneuvos, Sepän Viisari, Suninen ja Kellotarvike sekä Stylefellow.

 

Omega Seamaster Planet Ocean 39 – Kauan odotettu ja komeasti istuva

Omega Seamaster Planet Ocean 39 – Kauan odotettu ja komeasti istuva

Vuosien saatossa sukeltajankelloista on tullut eräs halutuimmista yksittäisistä kellotyypeistä. Urheilullinen, siisti, moneen tyyliin sopiva kello onkin helppo valinta, sillä rennon vapaa-ajan ohella maskuuliinisen kaiun omaava laite sopii myös osaksi kasuaalia bisnespukeutumista – ja miksei hienompaakin juhlapukeutumistakin. Kun mietitään mitä suklareita ylipäätään on, nousevat usein miten ensimmäisinä mieleen – kiitos James Bondin – kaksi kellomallia: Rolex Submariner ja Omega, joka on koristanut Bondin rannetta niin Professional 300 kuin Planet Ocean kelloilla. Nämä kolme kelloa lienevät myös maailman yleisimmät yksittäiset kellomallit.

Omega Planet Ocean on kello, joka mielletään monien ajatuksissa jo klassikoksi. PO on kuitenkin ollut markkinoilla vasta 12 vuotta (ensiesittely 2005), mutta se on silti ehtinyt saavuttaa erityisen aseman genressään. PO on mallisarja, joka on alunperin suunnattu Omegan paremmaksi sukeltajankelloksi, laitteeksi joka haastaisi tosissaan lähes uskonnollisen artefakti-aseman saavuttaneen Rolex Submarinerin. Planet Oceanin menestys on pitkälti perustunut omaan yksilölliseen ja ajattomaan muotoiluun, joka on poikennut pirteästi tavanomaisista sukeltajankelloista, säilyttäen kuitenkin Omegalle tunnusomaiset piirteet esim. kuoren viimeistelyssä. Tässä jutussa käsittelyssä on 2016 esitelty, hartaasti odotettu ja vasta loppuvuodesta kauppoihin ehtinyt Planet Ocean 39,5mm.

(Juttu jatkuu alempana)

p

Seamaster sukeltajankellot

Omega omaa pitkät perinteet sukeltajankellojen valmistuksessa jotka ulottuva aina 50-luvulle saakka. Tunnetuin kellomalleista on ns. ”Bond” eli Seamaster Professional 300 jota Pierce Brosman käytti ensi kertaa elokuvassa ”Golden Eye” vuonna 1995. Seamaster-sarja on kattava ja täynnä klassikoita kuten Seamaster 300, josta tehtiin hiljattain uudelleen julkaisu, sekä veistoksellinen Seamaster Ploprof. Seamasterin historiaan kannattaa tutustua Omegan kattavilla sivuilla: http://www.omegamuseum.com/seamaster 

Luotettavaa kotimaista kellokauppaa jo neljännessä sukupolvessa

Kelloharrastajan diilit - www.suninen.fi

Tämän jutun kello hankittavissa Suniselta

Kelloharrastajien yhteistyökumppani Suninen tarjoaa mm. Omega, Breitling, Ball, Rado, Longines, ja Oris kellot ja huoltopalvelut. Tutustu harrastajaystävälliseen palveluun verkkokapassa www.suninen.fi tai myymälöissä Lappeenranta, Imatra, Kouvola, Kotka ja Kuusankoski!

Planet Ocean – Uuden ajan Omega

Planet Ocean mallisarjan alku oli kaksijakoinen. Ensimmäiset kellot herättivät hyvin voimakasta kiinnostusta – jopa niin voimakasta, että monen harrastajan kuulee pohtivan josko suosio olisi pakottanut kilpailijan suunnittelupöydän ääreen (Submariner ei ollut ennen tätä uudistunut sanottavasti miltein 17 vuoteen). Ensimmäiset PO:t olivat varustettu Omegan 2500-sarjan koneistolla, jossa oli uusi Co-Axial -käyntilaitte. Valitettavasti eta-pohjaisen koneiston päälle rakennettu ratkaisu ei ollut ensimmäisissä kelloissa kestävimmästä päästä, ja toisaalta kilpailijoiden korostaessa markkinoinnissaan kokonaan itse tuotetun koneiston merkitystä, jäi ensimmäisen sukupolven Planet Oceanin tuotanto melko lyhytaikaiseksi. Omalla erinomaisin ominaisuuksin varustetulla 8500-sarjan koneistolla ryyditetty korvaaja ilmestyi markkinoille jo 2011.

Uudet Planet Oceanit (vuodesta 2011 eteenpäin) ovat kuitenkin jakaneet mielipiteitä. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että uuden koneiston myötä PO:sta on ollut paksumpi ja ns. ”top-heavy” minkä vuoksi se ei ole ollut kaikkien mieleen – muuten erinomaisista ominaisuuksistaan huolimatta.

Moni harrastaja onkin etsinyt juuri istuvuuden vuoksi alkuperäistä 42mm PO:ta. Toiveet pienemmästä ja ohuemmasta Planet Oceaniasta ovat olleet esillä vuodesta 2011 ja lopulta viime vuoden Basel -messuilla esiteltiinkin uusi 39,5mm Planet Ocean (kuten myös isompi 43mm versio).

Hämäävät millimetrit

Ensimmäinen tunne uutta Planet Oceania sovittaessa on hämmennys. Kellon halkaisija on lupaavat 39,5mm (eli lähes sama kuin Rolex Submarinerilla), mutta siitä on vaikea sanoa onko se juuri sopivasti vai sittenkin liian vähän. 43mm kelloihin tottuneelle ensireaktio on ”pieni”. Ajatus kuitenkin muuttuu parin tunnin käytön jälkeen. Kellon koko on erittäin hyvä – omaan 17cm ranteeseen käytännössä täydellinen. Pienen tarkastelun jälkeen hämäävämmäksi tekijäksi osoittautuu ranneke, joka on kellon nähden jämäkkä ja ehkä aavistuksen turhankin paksu. Ohuemmalla rannekkeella kello olisi tuntunut tasapainoisemmalta heti. Kellon istuvuus on kaikesta huolimatta kuitenkin erittäin hyvä. 14mm paksuisena kuori istuu nätisti myös kalvosimen alle. Tuntuma kellosta on, että mikäli ranteen ympärysmitta on 17cm tai alle, kannattaa rohkeasti valita 39,5mm versio 43mm sijaan.

Kiiltoa pintaan ja uutta konehuoneeseen

Uuden PO:n toinen näkyvä uudistus on uusittu kiiltäväpintainen keraamiinen kierrettävä kehä ja taulu, jotka ovat viimeistelty erittäin upeasti. Pinnan väri elää valossa vaihdellen sinisestä mustaan. Kahdesta värivaihtoehdosta sininen onkin raikkaampi – joskin turvallisen mustan kanssa ei juuri voi mennä vikaan. Mielenkiintoisena yksityiskohtana kuvissa erottuva bezelin katkoviiva ei käytännössä korostu paljaalla silmällä katsottuna lainkaan. Kello on muutoinkin vaikea kuvattava, sillä toteutus on parhaimmillaan aidossa päivänvalossa.

Konehuoneen puolella sykkii Omegan uusi 8800. Kyseessä on 8900:n pienempi versio jossa käyntivara on riittävä 55h. Koneisto on METAS-sertifioitu ja magneetinkestävä. Isompaan koneistoon nähden on kuitenkin jouduttu tekemään yksi valitettava kompromissi. Siinä missä 8500- ja 8900-sarjan koneistossa tuntiviisaria voi liikuttaa ilman minuuttiviisariin kajoamista (joskin päivyrin quick-set -toiminnon kustannuksella), toimii 8800 perinteisen koneiston tavoin. 8800 on kaikin puolin hienosti viimeistelty ja toimivan tuntuinen laite joka on varustettu huippuominaisuuksin.

Rohkea valinta?

Planet Ocean on erittäin mielenkiintoinen kello. 39,5mm versio on koonsa puolesta erittäin sopiva, vaikka myös uusi 43,5mm -malli istuu aikaisempia malliveljiään paremmin. Ensituntuman vuoksi valinnan tekeminen ei kuitenkaan ole helppoa. PO 39 on kerännyt maailmalla paljon positiivisia huomioita eikä syyttä. Siinä yhdistyvät erinomaiset ominaisuudet ja hieno viimeistely järkevään hintaan (ovh 5990€).  Planet Oceaniksi se on monelle kelloharrastajalle sitä, mitä PO:n piti olla alunperinkin. Kelloon liittyvät varaukset kiteytyvät rannekkeeseen joka on aavistuksen turhan paksu, sekä toisaalta korvakkeiden eli ns. lugien väliin joka on harmittava 19mm. 20mm välillä kelloon olisi ollut helposti vaihdettavissa erilaisia rannekkeita.  Planet Ocean on kaiken kaikkiaan valintana turvallinen, mutta samaan aikaan erilainen – etenkin 39,5mm versiona.

Harrastamisen näkökulma

Planet Ocean on harrastajan näkökulmasta katsoen hyvin mielenkiintoinen mallisarja. PO:n suosio ja kysyntä on ollut jatkuvasti kovaa ja myös käytettyjen kellojen hinnat ovat nousseet  kovaa vauhtia. Harrastettavuuden kannalta eniten pään vaivaa tuottaa runsas erilaisten mallien tarjonta – eri kokoja, materiaaleja ja värejä on tarjolla runsaasti, mikä perinteisesti tekee kellosta harrastajien näkökulmasta katsottuna vähemmän kiinnostavan. Teräksinen 39,5 PO on kuitenkin lähtökohtaisesti hyvä ostos joka säilyttänee arvionsa tulevaisuudessakin vähintään kohtuullisesti. On myös mahdollista, että juuri 39:stä kehittyy ajan myötä juuri ”se” PO. Kokonaisuutena kello on ensiluokkaisesti viimeistelty eikä sen upeita viisareita tai taulun indeksejä voi olla olla huomaamatta ensivilkaisulla.

Omega Planet Ocean 600m 39,5mm, tekniset tiedot:  

Malli -215.30.40.20.03.001, Halkaisija - 39,5mm, Paksuus - 14mm, Safiirilasi, Lasinen takakansi, 55h käyntivara, Päivyri, Vesitiivis 600m

  • Tekniikka & koneisto 90%
  • Yleinen viimeistelyn taso 93%
  • Soveltuvuus eri käyttötilanteisiin 87%
  • Rannekeen toteutus 75%
  • Hinta-laatusuhde / vastinetta rahalle 82%

Erilainen, turvallinen ja sopiva

Omega Seamaster Plant Ocean 600m 39,5 on monikäyttöinen sukeltajan kell  huippuominaisuuksin. Lukuun ottamatta mallisarjan ensimmäistä 2500-koneistolla varustettua painosta, voisi sitä luonnehtia tasapainoisimmaksi Planet Oceaniksi koskaan. Kellon koko jakaa mielipiteitä ja paksu ranneke vaatii totuttelua, mutta asettumisen jälkeen kysessä on loistava all-rouder kello. Nykymittapuulla maltillisen kokonsa vuoksi kello ns. unisex-malli joten ostajakuntaa löytyy niin naisista kuin miehistäkin.

Joonas Kokko  Joonas on Kelloharrastajat Suomi FB-ryhmän perustaja ja ylläpitäjä. Hän on ollut intoihimoinen kelloharrastaja jo 15 vuoden ajan ja erityisenä kiinnostuksenkohteena ovat muotoilultaan ajattomat ja mahdollisimman moneen käyttötarkoitukseen sopivat kellot.

Maksaisitko täyshuoltoa kaipaavasta harmaavarpusesta 180 000 euroa?

Maksaisitko täyshuoltoa kaipaavasta harmaavarpusesta 180 000 euroa?

 

imageJoku varmasti maksaa. Vielä useampi jää nuolemaan näppejään, osa ehkä viiltelemään ranteitaankin. Kyse kun sattuu olemaan vuonna 1954 valmistetusta pääkuvan Rolex Explorer -harvinaisuudesta.

Kyse ei sinänsä ole maallikon silmään kovin ihmeellisestä kellosta, eikä se ollut sitä uutenakaan.

Mutta harrastajien ja kelloekstrimistien mielenliikkeitä on lähes mahdotonta ennustaa. Järkevää argumentointia on intohimoasioissa turha tarjoilla tai vastapuolella odottaa.

Joku haluaa palasen teollista historiaa ja on todennut arvonkehityksen osakesijoituksiakin paremmaksi, tai ainakin varmemmaksi.

Toinen puolestaan haluaa säilytellä näitä kokoelmissaan eikä edes lähteä huoltamaan laitetta, jota ei ole aikeissa käyttääkään.

“Perusrollet” jyräävät

Rolexeja valmistetaan valtavia määriä, mutta kun vuosikymmenet kuluvat, alkaa niissäkin pienempien sarjojen hohto vain kirkastua ja kelvollisten yksilöiden määrä huveta….

Kirjoitus on julkaistu alunperin Joona Vuorenpään Kellomies.fi -sivustolla lue artikkeli loppuun Kellomiehessä!

Joona Vuorenpää on KELLOMIES-kirjan kirjoittaja ja Kellomies.fi-sivuston ylläpitäjä. Hän on toiminut myös kaudella 2014-2015 Kelloseppäliitto ry:n puheenjohtajana.

Kelloharrastajat.fi ja Kellomies.fi julkaisevat artikkeleita yhteistyössä.

Kuva: Pasi Liesimaa, julkaistu kellomies.fi -sivustolla

<