Katsaus: Tudor Black Bay Fifty-Eight – työkalukellojen uusi valtias?

Rolexin sisarbrändi Tudor on nosteessa. Vuonna 1926 perustettu Tudor on julkaissut viimeisen muutaman vuoden aikana useita kiinnostavia ja suosittuja kelloja, joista nyt on katsastettava Black Bay 58 Navy. Kello julkaistiin mustana versiona vuonna 2018 ja tässä katsauksessa nähtävänä sinisenä versiona loppukesästä 2020. Kyseessä on retrohenkinen sukeltajan kello, jota on maailmalla ylistetty hintalaatu-suhteeltaan yhtenä parhaimmista ”luksus-työkalukelloista”. Mutta millainen kello oikeasti on ja mitä sitä harkitsevan kannattaa ottaa huomioon?

Tudor Black Bayn tausta

Black Bay –sarja (BB) julkaistiin alun perin vuonna 2012. Sittemmin mallistoa on päivitetty ja täydennetty useaan otteeseen. BB-sarja liittyi laajemmin Tudorin maailmanvalloitukseen, sillä tuolloin merkki lähti aktiivisesti kasvattamaan asemaansa erityisesti USA:ssa. Euroopassa Tudorilla on vakiintunut asema pitkältä ajalta – enemmän tai vähemmän Rolexia muistuttavia Tudoreita on tehty melkein vuosisata. Vuoden 2012 Black Bay ammensi muotoilullisia vaikutteita Tudorin aikaisemmista 50- ja 60-luvun taitteen sukeltajankelloista. Alkuperäiset Tudor -sukeltajan kellot oli nimetty Rolexin tavoin Submarinereiksi, joten uusi mallisarja sai sekaannusten välttämiseksi myös kokonaan uuden nimen. Tunnusomaista sarjan kelloille ovat ns. snowlake-viisarit, jotka koristavat kaikkia BB-sarjan kelloja. Viisarit tavattiin ensimmäisen kerran Tudorin 60-luvulla julkaisemissa Tudor Submariner kelloissa. Alkuperäiset Tudor Submariner -kellot ovat nykyään himoittuja keräilykohteita.

Uusi Black Bay Fifty-Eight poikkeaa aikaisemmista (2012 ja 2016 julkaistuista) Black Bay –kelloista kokonaan uusitun kuoren ja teräsrannekkeen suhteen. Edelliset mallit olivat kooltaa isompia (ja joidenkin mielestä turhankin paksuja) ja sen vuoksi 58 on yleisesti otettu vastaan innolla. Lisäksi uudessa Fifty-Eightissä on kronometri-sertifioitu inhouse-koneisto. Fifty-Eight Navy jäljittelee esikuvaansa, ranskan laivastolle valmistettua Tudor Submariner ref 9401 –mallia aikaisempia Black Bay –kelloja selvästi tarkemmin niin koon, kuin rannetuntuman suhteen. Ei ole siis varsinainen ihme, että kelloentusiastit ovat innostuneet laitteesta.

Fifty-Eight on työkalumainen ja tasapainoinen

Ns. sukeltajan kelloja on yleisesti viime vuodet vaivannut krooninen koon turpoaminen. Monet markkinoilla olevat sukeltajan kellot ovat kooltaan niin suuria, että keskimääräisen ranteen omaavan on ollut vaikea käyttää kelloa esimerkiksi tavallisen kauluspaidan kanssa. Tämä on ollut sääli, sillä kestävät ominaisuudet ja työkalumaisuus viehättävät muutoin monia kellonkäyttäjiä, erityisesti heitä jotka haluavat itselleen yhden erinomaisen kellon, joka soveltuu lähes kaikkiin tilanteisiin. Tudor Fifty-Eight on täysosuma juuri arjessa käyttökelpoisen kokoista kelloa etsivälle. Kello on halkaisijaltaan sopivat 39mm ja korkeudeltaan mukiin menevät 11,9mm. Kellon mitat vastaavat hyvin esikuvaansa ja laite tuo mieleen ”vanhan hyvän ajan” -sukelluskellot, jotka olivat ranteessa napakoita tuntumatta kuitenkaan sukelluspainoilta. Jos kelloa pitäisi verrata johonkin toiseen kelloon, niin mieleen tulee ensimmäisenä Rolex Submariner ref. 14060, joka poistui tuotannosta jo yli 10 vuotta sitten. Yhtymäkohtia on useita: hieman alle 40 mm halkaisijaltaan oleva kuori, tunnistettava ja ikoninen ulkomuoto, loistava ranneistuvuus, työkalumaisuus, inhouse-koneisto, monikäyttöisyys jne. Onkin hyvin todennäköistä, että vanhemmasta Rolex Submarinesta kiinnostunut innostuu myös uudesta BB58:sta.  39mm halkaisijaa säikähtäville on hyvä todeta, että kellon pituus eli ns. lug-to-lug on 47mm; kello on siis suurin piirtein yhtä pitkä kuin esimerkiksi 42mm Omega Speedmaster Professional. Pituuden ansiosta kello tuntuu ranteessa kokoaan isommalta ja istuu hyvin myös järeämpiin ranteisiin.

Teknisesti nappisuoritus

Tudor Black Bay Fifty-Eightistä on vaikea olla pitämättä. Kellossa on kutakuinkin kaikki ne ominaisuudet, joita harrastaja etsii. Hyvin tehty kuori, yksityiskohdiltaan upeasti toteutettu taulu, omaperäiset ja muista erottavat viisarit, moitteettomasti toimiva kierrettävä kehä (minuuttikehän kiertäminen on Tudorissa nautinto jo itsessään), varmatoiminen kierrelukittava nuppi, hyvä 200m vesisuojaus sekä jämpti teräsranneke. Kokonaisuuden jokainen osa-alue on toteutettu vähintäänkin hyvin. Ei ihme, että kello on ollut erittäin kysytty. Kun kellon sisällä tikittää vielä MT5402 kronometri sertifioitu inhouse-koneisto, on kelloharrastajan vaikea olla kiinnostumatta laitteesta. Laitteen mekaaninen tuntuma on loppuun asti mietitty kierrettävää kehää ja ruuviukittavaa nuppia myöten. Jos kelloa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, niin ”kunnolllista” sopisi siihen hyvin.

Tudor ja Rolex, mikä homma?

Rolex ja Tudor kulkivat 2000-luvulle lähes käsi kädessä. Tudorin ja Rolexin keskeisin ero on ollut pitkään koneisto, sillä Rolex-kelloissa on käytetty Rolexin itse valmistamaa tai valmistuttamaa koneistoa, kun Tudoreissa käytössä on ollut aavistuksen edullisempi ETA-koneisto. Jopa kuoret ja rannekkeet olivat pitkään tasoltaan samankaltaisia, joskin 2000-luvulla Rolex alkoi valmistaa kelloja Tudorista poiketen 904-teräksestä yleisemmän 316L-teräksen sijaan. Nykyisellään Tudorin kelloissa, kuten tässä Fifty-Eightissä, nähdään myös inhouse-koneistoja. Toisin sanottuna myös Tudor on nostanut tasoaan vuosien varrella, eikä merkki ole enää samanlainen Rolexin pikkuveli, kuten parikymmentä vuotta sitten.

Viime vuosina niin sanotut työkalukellot ovat vyöryneet ryminällä juuri Tudorin mallistoon, vaikka kyseisen kellotyypin kuningas on vuosikaudet ollut lähes itsestään selvästi juuri Rolex Submariner. Black Bay Fifty-Eight on hinnan (ovh. 3560 eur) ja saatavuuden osalta tavallisen palkansaajan hankittavissa. Samaa ei voine sanoa enää Rolexin uusimmasta Submarinerista, jonka hinta on kohonnut lähes 9000 euroon ja jonka ostaakseen on varauduttava jonottamaan kelloa mahdollisesti vuosia. Vaikuttaa siis siltä, että kuningastyökalukellon valtikkaa on koitettu siirtää nimenomaan Tudorin kannettavaksi.

Kritiikki

Yleisesti Black Bay 58:sta on vaikea kritisoida. Kellosta on kuitenkin löydettävissä kolme seikkaa, joihin kannattaa varautua:

Ensimmäinen näistä on ranneke. Se on nimittäin 60-luvulle uskollisesti ulkoasullisesti ns. rivetoitu, minkä tunnistaa rannekkeen nidotusta reunoksesta. Fifty-Eightin kohdalla kyse on puhtaasti ulkonäköasiasta, eikä funktionalisuudesta – ranneketta ei ole siis oikeasti rivetoitu. Rivetointi tuo rannekkeeseen sinällään turhaa leveyttä ja sen olisi voinut mahdollisesti jättää tyylittelemättä. Se ei kyllä tosin myöskään erityisesti haittaa. Rannekkeen olisi myös toivonut kaventuvan solkea kohti aavistuksen enemmän, 1-2mm olisi tehnyt rannekkeesta mukavamman. Pelkkä rivetoinnin tekemättä jättäminen olisi riittänyt tähän.

Toisekseen muutoin jämäkän rannekkeen solkeen olisi voinut lisätä hieman pituutta sekä pari hienosäätöreikää. Rannekkeen palojen ollessa kohtuullisen pitkiä, ei sopivan pituuden löytyminen ole itsestäänselvyys. Soljessa on vain kolme koloa parin millin hienosäätöä varten. On kuitenkin ymmärrettävää, että tämän hintaisesta kellosta ei löydy solkea, joka mahdollistaisi rannekkeen pituuden pikasäädön, mutta parin reiän lisääminen solkeen ei olisi ollut kohtuuton vaatimus.

Siinä missä edelliset kaksi kehityskohtaa ovat selkeämmin perusteltavissa, on kolmas enemmän tulkinnanvarainen. Oma silmäni kiinnittyy nimittäin kuoren korvakkeiden eli lugien hyvinkin kapeiksi kaartuviin päihin. Tätä yksityiskohtaa ei välttämättä tule huomanneeksi kovin helposti kuvista, mutta livenä ohkaiset lugit saattavat jakaa mielipiteitä. Ratkaisu on toki 60-luvulle sopiva, mutta kellon massaan nähden niistä tulee itselle aavistuksen kapeahko fiilis. Lugeista on mahdollisesti haluttu tehdä pitkät, jotta kelloon saisi liitettyä nato-rannekkeen mahdollisimman helposti.

Yhteenveto

Tudor Black Bay on upea kello, joka tarjoaa paljon vastinetta rahalle. Kellossa yhdistyy kiinnostava historia, laatu sekä työkalumaisuus hyvin viehättävällä tavalla. Harrastajien kannalta valitettavasti moni muukin on huomannut saman ja Black Bay Fifty-Eightia on paikoin hyvin hankala saada ostetuksi tilausjonojen ollessa kirjoitushetkellä kuukausien pituisia. Todennäköisesti BB 58:n hinta myös nousee tulevaisuudessa merkin hinnannostojen myötä – aivan kuten Submarinerinkin kohdalla. Niinpä Black Bayta himoitsevan kannattanee pitää ainakin jonkinlaista kiirettä. Kelloa voi ehdottomasti suositella kaikille kiinnostuneille. Tudor Black Bay Fifty-Eight jatkaa sisarmerkkinsä jalanjälkiä; sitä ei voi kutsua millään osa-alueella poikkeuksellisen erinomaiseksi, mutta jokaisen asian toteutus on vähintään hyvällä tasolla – mistään ominaisuudesta oikaisematta. Ja sellaisia kelloja ei ole tarjolla paljon, etenkään järkevästi hinnoiteltuna.

Tekniset tiedot lyhyesti:

Kuori
: 39mm x 47,75mm x 11,9mm teräskuori. Safiirilasi, teräksinen takapohja. Vesisuojaus 20bar/200m.

Taulu ja osoittimet:
Laivastonsininen taulu (saatavana myös mustana). Tunti- ja minuuttiosoittimet itsevalaisevat.
Koneisto: Tudor MT5402, 70 tunnin käyntivara.
Ovh: 3560 EUR

Valmistajan nettisivu:
https://www.tudorwatch.com/en/watches/black-bay-fifty-eight/m79030b-0001

Joonas Kokko

Kelloharrastajien ylläpitäjä & perustaja

Joonas on intohimoinen Kelloharrastaja ja kellokriitikko. 15:n vuoden ja yli 400:n kellon kokemuksella hän kirjoittaa ja ylläpitää myös kelloharrastajien verkkosivustoa. Kellojen tutkimisen ohella hän on myös intohimoinen kellovalokuvaaja.

Fiilistely: Rolex Submariner 116610LN – kahdeksas kerta toden sanoo, vai sanooko?

Kellomaailmasta löytyy joitakin klassikoita – kelloja, joiden tunnistaminen ja tietäminen kuuluu melkeinpä yleissivistykseen. Eittämättä kaikkein tunnetuin, tiedetyin ja mahdollisesti halutuin kellomalli on vuosikausia ollut teräksinen Rolex Submariner, jonka tarunhohtoiselle kultti-imagolle vetää vertoja yksittäisenä tuotteena lähinnä Porsche 911, jos edes sekään. Kyseessä on maailman tunnistetuin ja halutuin luksustavara, jonka omistajat useimmiten pyrkivät vakuuttamaan muut siitä, että kyseessä on lähinnä arkikäyttöön soveltuva ajanmittaustyökalu joka sattumoisin toimii lähes kaikkeen. Moni kutsuu Submarineria työkalukelloksi, vaikka todellisuudessa arkisuus on tästä kellosta kaukana. Kello on ulkoasultaan arvokas ja jopa hieman juhlava – joskaan ei kuitenkaan pröystäilevä.

Kuvissa oleva Subi on käytössäni olleista järjestyksessään nro 8. Keraamikehäisten 116610LN -mallien rinnalla ranteessa on käynyt myös puolen kymmentä vanhempaa Subia. Tämä johtuu siitä, että subi on hyvin liukas kauppatavara, joka vaihtuu nopeasti toisiin kelloihin tai käteiseen missä päin maailmaa tahansa. Subi onkin sijoituksena tai arvonsäilyttäjänä  kellomaailman kiintotähti ja sen ov-hinta on kasvanut jenkkitaaloissa mitattuna vuoden 2010 julkaisupäivän 7250 dollarista noin 9000:n dollariin. Kello on niin haluttu, että sen hankkiakseen on varauduttava mahdollisesti useamman vuoden jonottamiseen. Vuodesta 1953 tuotannossa olleen mallin uskotaan päivittyvän lähivuosina, mikä aikanaan nostanee ov-hintoja 5-10%, ainakin mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa. Vanhemmat, erityisesti yli 40-vuotta vanhat Submarinerit alkavat olla puolestaan keräilytavaraa, joiden hinnat liikkuvat jopa keskivertosuomalaisen vuosipalkan tietämissä. Submariner on arvotavaramaailamassa tällä tavoin luokiteltavissa sijoituskohteeksi.

Rolex Submariner 116610LN edestä

Mikä sitten on Submarinerin salaisuus? Kellosta on kirjoitettu, keskusteltu sekä koostettu arvioita ja katsauksia niin paljon, että yhdestä kellomallista saisi kaiken aineiston kokoamalla aikaan oman internetin. Mikäli haluat lukea Subia ylistäviä arvioita, olen koonnut jutun loppuun pari linkkiä aiheeseen liittyen. Oma näkemykseni asiaan on, että kyseessä on todennäköisesti lähes täydellisin kello henkilölle, joka ostaa vain yhden kellon, käyttää sitä kaikissa mahdollisissa tilanteissa, pitää brändistä ja sen tunnettavuudesta sekä haluaa kellon toimivan perusvarmasti vuodesta toiseen. Kello on täsmälleen oikean kokoinen keskimääräiseen 175mm ympärysmitan omaavaan ranteeseen ja siinä on sekä näyttävyyttä, että painoa siten, että kelloa on helppo ihailla ja sen olemassa olon muistaa vaivattomasti. Submariner nähtiin myös ensimmäisissä James Bond –elokuvissa, mikä osaltaan lisää monen kiinnostusta entisestään. Osalle subi-faneista Rolex Submariner on nimenomaisesti se ”aito Bond-kello”, vaikka Jamesin ranteessa on nähty vuosien saatossa useita erilaisia kelloja myös muilta valmistajilta. Tosin ylpeyteen on sikäli aihetta, että alkuperäisissä kirjoissa Bondin kello oli nimetysti Rolex – tosin mallia ei kirjoissa tarkennettu erikseen.

Edistyneemmille kelloharrastajalle Subi on kuitenkin vaikea tapaus, ja erityisesti siksi, että se ei ole miltään osa-alueella erityisen ihmeellinen. Sen sisällä ei ole erityisen kehittynyttä tekniikkaa ja vaikka sen taulu on hieno ja hyvä, niin mitenkään erityiseksi sitä ei voi kutsua. Submarinerin ranneke on mukava, mutta rehellisyyden nimissä yhtä mukavia rannekkeita löytyy myös edullisimmilta valmistajilta. Kellon miellyttävin osa on itseasiassa sen kierrättävä kehä, joka on paitsi keraamisen pintansa ja platinamerkintöjensä puolesta kaunis, niin myös tuntumaltaan erittäin tarkka ja jämäkkä. Submarinerin rannetuntuma on sinänsä tyydyttävällä tasolla, mutta sen takapohja on muotoiltu harmittavasti siten, että rannetta vasten pyöristyvä profiili ei istu kaikkiin ranteisiin erityisen hyvin. Esimerkiksi saman valmistajan GMT-Master 2 tai Yacht-Master istuvat tässä mielessä huomattavasti paremmin. Kellovalintana Submarineria ei voi kehua myöskään kovin persoonalliseksi; Submariner on nimittäin niin yleinen, että esimerkiksi Helsingin suosituimmilla terasseilla voi kesäaikaan bongata helposti useamman Subin. Kelloa kutsutaankin harrastajien keskuudessa irvailevasti hissikelloksi, laitteeksi joka tulee vastaan ”jokaisessa hississä”. Termissä on mukana myös häivähdys kunnioitusta – edes paantunein kellokriitikko ei voi pitää Submarineria millään tavoin huonona kellona.

Viimeisin versio Submarinerista on paksuhko (13mm) ja lugien eli rannekkekorvakkeiden järeän muotoilun myötä se tuntuu suuremmalta kellolta, kuin 40mm halkaisijan omaava kello keskimäärin. Isoranteisia tämä tosin tuskin haittaa millään tavalla. Kuoren muotoilu ja viimeistely ovat kuitenkin tasolla, jota voisi odottaa noin 5000 euroa maksavasta kellosta – mikä toisaalta on se taso, jolta Subin pystyi joskus monta vuotta sitten alennuksella hankkimaankin. Nykyhintaan nähden kellon viimeistelyä on hankala perustella, mutta toisaalta kyse on ilmiöstä – ei pelkästä tuotteesta. Kun Submariner aikanaan päivittyy, on mielenkiintoista nähdä päivyttyykö malli muilta osin samalla. Ero edellisten 16610 ja nykyisen 116610 mallien välillä oli valtava, nähtäväksi jää keksiikö Rolex jotakin merkittäviä uudistua ikoniinsa myös tulevaisuudessa.

Entä miksi Subi on silti Subi? Mikä saa hankkimaan kellon uudestaan ja uudestaan, jopa verrattaen kovalla hinnalla? Itselleni Rolex Submariner on eräänlainen referenssikello. Kuten muutkin Rolexit, se ei ole oikeastaan millään tapaa erinomainen, mutta kaikki on kuitenkin tehty niin hyvin, että kokonaisuudesta on vaikea olla pitämättä. Oikeastaan kaikkia sukelluskelloja tulee verrattua juuri subiin eikä rehellisyyden nimissä Submarineria sarjassaan voittaneita kelloja ole montaa. Blancpain Bathyscaphe on käytännössä ainoa vähääkään laajemmassa sarjassa tuotettu kello, jota voi pitää Submarineria parempana laitteena, saman valmistajan Fifty Fathomsia unohtamatta. Tosin on muistettava, että alun alkaen Blancpainit ovat olleet Subiin nähden huomattavasti kalliimpia kelloja. Omegan vuonna 2018 julkaisema päivitetty Seamaster 300 on puolestaan lähellä ja teknisesti ominaisuuksiensa puolesta jopa selvästi edellä, mutta 42mm kuori ja ranneke jättävät kokonaisuuden Submarinerin taakse. Unohtaa ei tietenkään sovi myöskään Rolexin vain vähän aikaa valmistamaa Sea Dweller 4000:ta, joka valitettavasti lakkautettiin ilmeisesti liian samankaltaisena Subin kanssa. On oikeastaan melko häkellyttävää, että samassa kategoriassa ei ole erityisen montaa haastajaa, joita voisi laittaa Subin kanssa tasavertaiseen vertailuun. Se kertoo paljon siitä, miten muut kellovalmistajat näkevät Submarinerin ja markkinan sukelluskellojen osalta.

Entä mitä mieltä olisin 116610 Submarinerista, kahdeksan yksilön kokemuksella? Täytyy tunnustaa, etten vieläkään tiedä tarkasti. Maailman täydellisin epätäydellinen kello?  Submarinerissa on omat puutteensa, mutta toisaalta kokonaisuus on muutoin niin hyvä, että ehkä se on juuri oikeanlainen sellaisenaan. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Rolex on onnistunut luomaan oman kategorian: on subi ja sitten on muut sukelluskellot. Yksi asia on kuitenkin selvä – jokaisen enemmän harrastukseen vihkiytyvän olisi hyvä kokea Subi ainakin kerran. Kahdeksan kertaa sen sijaan saattaa olla liioittelua. Toivottavasti tämä kahdeksas on omalla kohdallani myös viimeinen.

Samassa kategoriasa olevia vaihtoehtoja: Blancpain Fifty Fathoms, Blancpain Bathyscaphe, Breitling Super Ocean, Omega Seamaster 300, Cartier Calibre de Cartier Diver, Panarei Submersible, Rolex Sea Dweller, Rolex Yacht-Master.

Hodinkee, Understanding The Rolex Submariner:
https://www.hodinkee.com/articles/rolex-submariner-reference-points

A Blog to Watch, Rolex Submariner Review:
https://www.ablogtowatch.com/rolex-submariner-114060-116610-watch-review/

Joonas Kokko

Kelloharrastajien ylläpitäjä & perustaja

Joonas on intohimoinen Kelloharrastaja ja kellokriitikko. 15:n vuoden ja yli 400:n kellon kokemuksella hän kirjoittaa ja ylläpitää myös kelloharrastajien verkkosivustoa. Kellojen tutkimisen ohella hän on myös intohimoinen kellovalokuvaaja.