KELLOHARRSTAJAT 5 VUOTTA!
Kelloharrastajat juhli 5-vuotis päiviään 23.10.2018. Viiden toimintavuoden aikana KH on muuttunut todella paljon. 9.11. järjestetyissä synttärijuhlissa muisteltiinkin Kelloharrastajien tarinaa. KH:n perustajan, Joonas Kokon pitämää puhetta pääsi kuuntelemaan reilut 100 harrastajaa, joten Kelloharrastajien 5v. juhlapuhe vielä uudelleen julkaistuna.
Arvoisat ystävät ja kanssaharrastajat! 23.10 oli upea päivä suomalaiselle kellokulttuurille, sillä meidän oma yhteisömme täytti kokonaiset viisi vuotta. Se on merkittävä rajapyykki paitsi jäsenten, kelloalan, niin myös sosiaalisen median muodostamien yhteisöjen kannalta. Varoitan jo etukäteen, että tästä puheesta ei tule lyhyt – mutta lupaan, että olen ainakin yrittänyt tehdä siitä viihdyttävän. Yhteisössä on tänään 19 782 jäsentä. Se on valtava määrä ihmisiä tällaisen aiheen ja asian ympärillä. Suhteutettuna jäsenten aktiivisuuteen, KH saattaa myös olla koko FB:n aktiivisin harrastajayhteisö Suomessa. Uusia jäseniä on tullut matkan varrella mukaan kiihtyvällä tahdilla ja ajattelin, että tällaisessa puheessa on sen vuoksi hyvä aloittaa tarinalla siitä, miten Kelloharrastajat syntyi.
Mistä kaikki lähti
Jotta ymmärtää mistä kaikki alkoi, täytyy ymmärtää mitä oli ennen. Vaikka KH perustettiin lokakuussa 2013, sen juuret ja pohjat olivat rakentuneet jo kauan aikaisemmin. Verkossa käytävä kellokeskustelu kävi jo ennen KH:ta vilkkaana legendaarisessa MuroBBS-keskustelufoorumissa, josta voi edelleen löytää jättiläispitkän Rannekelloja-säikeen. Olin itse aikoinaan hyvin aktiivinen ja räiskyvä muro-keskustelija, kuten olivat monet muutkin KH:n ensimmäisistä jäsenistä. Ehdin olla Murossa mukana ainakin 5 vuotta (nimimerkin zeikok viestit ovat edelleen löydettävissä ainakin osin) ja tuon viiden vuoden aikana opin tuntemaan henkilökohtaisesti useita muroilijoita. Hauskana yksityiskohtana monet ”Kelloharrastajan käsitteet” on itseasiassa oikeasti keksitty Murossa, esimerkiksi sellaiset klassikot kuten ”kiipperi”, ”flippi”, ”betonimylly-patek” tai ”harmaa hiha” ovat kaikki ns. Muro-tuotantoa. Itse katson KH:n varsinaisen startin tapahtuneen toukokuussa 2013, jolloin järjestin aktiivimurolaisten kesken Turun kelloilta nimisen tapahtuman Turun upseerikerholla. Kyseessä oli illallistilaisuus, jonne osallistui 48 henkeä. Kun katsomme ympärillemme tänään, voidaan todeta, että voittavasta konseptista ei toden totta kannata luopua – luojan kiitos nykyään tapahtumat ovat vain isompia ja laadukkaampia! Ajatus ja innoitus iltaan oli lähtöisin Kellomies Joonas Vuorenpään kelloillasta, joka oli järjestetty 2012 syksyllä Helsingissä.
Idea Facebookkiin siirtymistä kyti jo keväällä. Ajattelin, että FB alustana tarjoaisi enemmän läpinäkyvyyttä ja helpottaisi yhteydenpitoa verrattuna Muron keskustelualueeseen. Tarvittiin kuitenkin vielä kesä ja ryhmän toiminnan kannalta ironista kyllä – murtunut ranne syksyllä 2013, jotta ryhmä saatiin perustetuksi. Olin aloittanut 2013 syksyllä uusissa töissä ja kaatunut salibandykentällä murtaen vasemman ranteen. Sairasloman tuoma hengähdystauko piti tietenkin käyttää hyväksi ja sitä myöten Kelloharrastajat Suomi -niminen ryhmä näki päivän valon 23.10.2013. Alkuvaiheessa ryhmään odotettiin noin 200 jäsentä. Ensimmäisen vuoden suuri huvi oli päivittää bannerikuva joka kerta kun ”satanen” meni jäsenmäärissä rikki. Ensimmäisen vuoden jälkeen ryhmän jäsenmäärä puhkaisi tuhannen jäsenen rajan. Hauskana yksityiskohtana, alkuperäinen nimi Kelloharrastajat Suomi, ei suinkaan ollut tarkoitettu viittaamaan Suomeen alueena – Suomi oli nimessä mukana, jotta se kuulostaisi virallisemmalta ja uskottavammalta. En itseasiassa ikinä ajatellut, että kelloharrastajia voisi olla niin paljoa, että alueellisille ryhmille olisi minkäänlaista tarvetta. Suomi -liite jäi pois käytöstä 2016.
Alkuvaiheessa Kelloharrastajat kohtasivat myös vastustusta. Yleinen epäilyn aihe oli ensisijaisesti nimi, jotka kritisoitiin paljon mm. siitä, että eihän kellot nyt mikään harrastus ole. ”Kelloharrastaja”-sanaa ei ollut aiemmin olemassa, eikä Word tulkitse sitä vieläkään suomen kielen sanaksi. Moni Muron keskustelijoista jopa kommentoi julkisesti, ettei haluaisi liittyä ryhmään koska ei kokenut olevansa harrastaja. Julkisuudessa on muutoinkin esitetty kommentteja valtakunnallista radiolähetystä myöten, siitä voiko kellot olla harrastus ylipäätään. Onkin hyvä taas kerran muistuttaa, että Kelloharrastajat-nimi juontaa juurensa englannin kielisestä termistä Watch Enthusiast. Valitettavasti suomen kielestä ei löydy sanaa, joka vastaisi enthusiast –termiä suoraan, joten käyttöön valittiin termi harrastaja. Toinen kritiikin kohde oli yksityisyys – KH perustettiin, jotta saman henkiset ihmiset löytäisivät toisensa ja jotta luottamus kellointoilijoiden keskuudessa vahvistuisi. Monille ajatus oli kuitenkin uusi ja käänteentekevä, sillä kelloista ja etenkään arvokkaammista kelloista ei oltu totuttu puhumaan julkisesti. Kelloihin liittyvän arvostuksen lisääminen onkin ollut alusta asti yhteisön perustehtävä.
Kelloharrastajien ensimmäinen tapahtuma järjestettiin 6.6.2015. Turkulaisessa miestenvaateliikkeessä järjestettiin ”Tyylikästä aikaa”-tapahtuma jossa paikalle oli houkuteltu vasta aloittanut 2nd hand -kauppias – Kellokonttori – se oli silloin iso juttu Turussa. Tuo tapahtuma jatkaa jollakin tapaa edelleen olemassa oloaan, sillä Matti Airaksinen järjestää nykyiselläänkin nokkelasti nimettyä, ”Aika tyylikäs” –nimistä tapahtumaa, joskaan Aika tyylikkäällä ei ole muuta yhteistä KH:n kanssa, kuin samankaltainen nimi ja saman tyyppinen peruskonsepti.
Lukuisat Spinn-off –ryhmät ja alakulttuurit
Vuosien varrella Kelloharrastajista on erkaantunut monta spin-off -ryhmää. Niistä merkittävin on vuonna 2015 perustettu Kellotori. Alun perin Kelloharrastajat oli tarkoitettu myös harrastajien väliseen kaupankäyntiin – ja on tietysti myös sitä osin edelleen. 2015 ryhmä oli kuitenkin kasvanut sen verran suureksi, että myynti-ilmoitukset sekoittivat keskustelua jo melkoisesti. KH:sta erkani erillinen Kellotori, joka on edelleen hyvin suosittu kauppakanava. Kellotorilla ja KH:lla ei sinänsä ole tekemistä keskenään, vaikka edelleen usein tunnutaan ajattelevan, että ryhmät ovat keskenään kytköksissä. Muita tunnettuja spin-off –ryhmiä ovat 2016 perustettu Seikoholistien Seiko-aiheinen ryhmä sekä kaupunki -ryhmät, joita syntyi vuoden 2016 aikana useita. Alkuaikoina yksi mielenkiintoisemmista spin-offeista oli ns. ”se toinen kelloryhmä” eli nykyinen Horologia –ryhmä. Edellä mainittu ryhmä syntyi, kun KH-ryhmä oli ylittänyt 1000:n jäsenen rajapyykin. Tuhannen jäsenen kohdalla ryhmän luonne muuttui pienestä ja kotoisesta ”oikeamielisten” hifistelystä kohti nykyisempää tyyliä. Tuolloin joukko innokkaita harrastajia halusi oman ryhmän ja osittain Facebookin silloin huonojen ryhmähallintatyökalujen ja väärinymmärrysten kautta aiheutui hyvähenkisenä tunnetun KH:n toistaiseksi ainoa some-myrsky. Myöhemmin asiat ovat keskeisten henkilöiden kanssa selvitetty.
Harrastajaryhmästä kansanliikkeeksi
Vuonna 2015 aktiiviset kelloharrastajat Miika Manninen ja Max Haapa-aho veivät hauskalla toiminnallaan ryhmän suomalaisessa some-maailmassa ennen näkemättömälle tasolle. Liike alkoi Miikan keksimästä Boksi auki! –huudosta. KH-ryhmään oli harrastajien väliseksi tavaksi vakiintunut kuvan julkaisu uutta kelloa ostettaessa. Aktiiviset harrastajat julkaisivat aluksi kuvan kellonsa laatikosta eli boksista. Kyseessä on tavallaan leikki, jossa muut arvaavat mitä laatikossa on. Miika rupesi puolestaan kommentoimaan nopeasti laatikkojulkaisujen perään ”Boxi auki!”, satojen avauskäskyjen myötä Miikan huudosta ja ”Boksista” tuli ilmiö, josta muodostui osa kellohankintakokemusta. Yhdessä Maxin kanssa he kuvasivat myös legendaariseksi nousseet ”Boksi auki!” –sketsit, jotka sinetöivät lauseen ryhmään liittyvänä chanttina eli tunnushokemana sekä muuttivat ryhmän ilmapiiriä rennompaan ja välittömämpään suuntaan.
Viiden vuoden aikana kelloharrastajista on muodostunut omanlainen kansanliike. Sen keskiössä ovat some-yhteisöihin nähden epätyypillisesti hyväntuulisuus, hyväksyvyys, välittömyys ja positiivisuus. Tästä osoituksena ovatkin poikkeukselliset hyväntekeväisyyskeräykset. 2016 ensimmäisen kerran toteutettu Boksit auki! Kelloharrastajat hyvällä asialla –keräys tuotti uskomattomat reilu 20 000 euroa. Vuotta myöhemmin tapahtui todellinen ihme, kun keräys tuotti 145 000 euroa – summa on suurin some-yhteisön keräämä hyväntekeväisyyslahjoitus Suomessa.
2017 loppupuolella yhteisön ainutlaatuisuus huomattiin myös Facebookin päämajassa ja ryhmän ylläpitäjänä sain kunnian vierailla Lontoossa FB:n järjestämässä Communities Summitissa yhdessä yhteisön ensimmäisen moderaattorin, Kristian Salosen kanssa.
Ajan myötä Kelloharrastajista on kehittynyt paljon enemmän kuin pelkkä ryhmä. Tämän vuoksi virallisesti puhtaan Kelloharrastajat –yhteisöstä, mikä kuvaa toimintaa ja ilmiötä paremmin.
Kellovalmistajat mukaan yhteistyöhön
Tarhaikäinen KH on onnistunut vuosien varrella herättämään myös kellovalmistajien mielenkiinnon. Ensin kotimainen Stepan Sarpanevan S.U.F Helsinki, sitten ruotsalainen Sjöö Sandström ja viimeisempänä sveitsiläinen Raymond Weil ovat toteuttaneet KH:n kanssa yhteistyöprojektin. Tarkoituksena on jatkaa yhteistyötä valmistajien ja kelloalan toimijoiden kanssa jatkossakin. Yhteistyöprojektit näyttelevät myös KH:n tulevaisuutta, sillä ne avaavat harrastajille aidon mahdollisuuden muuttaa koko kelloalaa toimivampaan suuntaan.
Kohti huomista: Alan muuttava voima
Jos KH:ta pitäisi jollakin tapaa määritellä, niin siitä on lopulta tullut koko kelloalaa eteenpäin työntävä voima – niin hyvässä kuin pahassa. Harrastajaliikkeellä on mahdollisuus luoda alaa kannattavia rakenteita ja mahdollistaa alan tulevaisuus jatkossakin. KH:n myötävaikutuksesta Suomeen onkin syntynyt useita yrityksiä käytettyjen ja uusien kellojen kauppiaista kello- ja tarvikevalmistajiin. Kelloseppäkoulun koulutusohjelmiin haetaan merkittävästi enemmän kuin takavuosina. Suomeen on syntynyt myös upea tapahtumajärjestäjä, joka on kahtena vuonna järjestänyt upean kelloharrastajille suunnatun messutapahtuman. On hyvä muistaa, että maailmanlaajuisessa mittakaavassa harrastajaliikkeet vaikuttajina ovat uusi ja tuore ilmiö. Etenkin hyvin perinteisellä kelloalalla harrastajaliikkeet saattavat olla jopa koko alan pelastus. Vaikutusvallan myötä on kuitenkin tullut myös vastuuta. Mitä vahvemmaksi KH on käynyt, sen enemmän sen ylläpidossa on jouduttu miettimään kysymyksiä mm. esimerkiksi reilusta kaupankäynnistä tai kotimaisen kellokaupan turvaamisesta. KH:n ylläpitämisen suurimpia haasteita onkin ollut jatkuva uuteen tilanteeseen mukautuminen, eikä tälle trendille näy varsinaisesti loppua. Ala ja harrastus muuttuu edelleen niin kovaa tahtia, se tuottaa välillä myös kasvukipuja. Alan uudet toimijat kyseenalaistavat totuttuja pelisääntöjä ja toisaalta kasvaneen kiinnostuksen tuomat uudet harrastajat raikastavat ja haastavat totuttuja toimintatapoja. On ihan aidosti syytä odottaa, että muutos jatkuu myös tulevaisuudessa.
Vuosien varrella KH on siis muuttunut paljon. Yksi asia on kuitenkin pysynyt. KH puolustaa kellokulttuuria ja pyrkii vaalimaan sitä myös jatkossa. Ironisesti sen on kyettävä mukautumaan ajan henkeen, mutta samalla sen täytyy pitää kiinni perusarvoistaan. Tämä on ollut erityinen matka tähän asti, ja vaikka maailma muuttuu ja me sen mukana, ei ole epäilystäkään, etteikö KH olisi erityinen matka myös tulevaisuudessa! Tänään juhlitaan ensimmäistä viittä vuotta, viiden vuoden päästä ensimmäistä kymmentä vuotta! Paljon onnea, ME!
Kiitokset ja maininnat
Ajattelin, että tähän puheen lopuksi on paikallaan lausua muutamat kiitokset. Viiden vuoden aikana KH-toiminnassa on ollut mukana paljon henkilöitä, jotka ansaitsisivat erityismaininnan ja kiitoksen. He eivät ole välttämättä päivittäin kovaäänisempinä esillä, mutta monessa kohdassa heidän näkemyksensä ja läsnäolonsa ovat taanneet ja turvanneet kellokulttuurin vauhdikkaan kehittymisen. Ei ole sattumaa, että KH on pystynyt kasvamaan – hienojen asioiden taustalla on paljon upeaa heittäytymistä lajin puolesta ja tietysti ennen kaikkea hienoja ihmisiä!
Ensimmäisestä viidestä vuodesta haluan ensiksikin kiittää meidän moderaattoreita, Kristian, Olli, Mika, Timo, Veikko, Joakim, Mikko, Lassi ja Samuli pitävät yhteisöä aktiivisesti pystyssä joka päivä, vaikkeivat välttämättä suuna päänä itse keskusteluissa näyttäydykään. Erityisesti Kristian, Joakim ja Olli ovat olleet mukana melkeinpä ensimmäisestä päivästä lähtien.
Vuosien varrella KH:ssa on ollut paljon aktiivisia keskustelijoita. Oman tärkeän panoksensa sekä keskusteluun, että suoran toiminnan kautta ovat tuoneet Harri Kivinen, Tuomas Haipus ja Soini Vilhunen, jotka henkilöinä tuottavat paitsi merkittävästi sisältöä, niin myös linjaavat kannanotoissaan Kelloharrastajan arvomaailmaa. Nämä henkilöt ovat laittaneet satoja tunteja KH-matkaan ja täysin vapaehtoisesti.
Ville Arzogloun tuntevat kaikki. Kelloharrastajilla on käynyt tuuri, että yhteisöön on liittynyt intohimoinen ja kellomaailmaa ymmärtävä ennakkoluuloton tapahtumajärjestäjä. Matti Airaksinen – aina ei olla oltu ihan samalla sivulla siitä, mihin suuntaan kellokulttuuria pitäisi viedä. Kaikesta huolimatta työ kelloalan puolesta on ollut tärkeää ja loppuviimein asioista ollaan päästy yhteisteisymmärrykseen.
Noh, sitten on. Miika. Kiitos, että olet antanut kasvot niin monen harrastukselle. Miikan panos yksittäisenä henkilönä on Kelloharrastajille korvaamaton, ja etenkin hengen luomisen osalta.
Kiitos teille jotka olette olleet mukana tähän saakka. Kelloharrastus ei ole ryhmä, se on matka, eikä lippuun ole merkitty päätepysäkkiä!
