Facebook järjesti Lontoossa 8.2. ja 9.2. toisen Communities Summit –tapahtumansa, jonne pääsimme historiallisesti mukaan. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin 2017 Yhdysvalloissa ja se oli FB-ylläpitäjien keskuudessa valtaisa menestys. Kyseessä on tapahtuma, jonne Facebook kutsuu näkemyksensä mukaan kaikkien merkityksellisempien FB-yhteisöjen ylläpitäjät ja Lontoossa kokoontuikin yli 150:n eurooppalaisen FB-yhteisön edustajat. Kustakin yhteisöstä lennätettiin paikalle kaksi ylläpitäjää ja lisäksi FB oli tuonut paikalle omaa väkeään toista sataa henkeä. Tapahtuma oli sanalla sanoen massiivinen ja FB oli todella panostanut siihen. Kelloharrastajia, mahdollisesti maailman merkityksellisintä FB-kelloyhteisöä oli Lontossa edustamassa ryhmän perustajan ominaisuudessa allekirjoittanut sekä Kristian Salonen, joka on ollut mukana ylläpito tiimissä ryhmän perustamisesta alkaen.

FB oli kutsunut tapahtumaan yhteisöjä, joita leimasi kaksi erityisominaisuutta. Nämä olivat merkityksellisyys ja tarkoitus. Paikalla olleet yhteisöt eivät välttämättä siis olleet jäsenmäärältään suurimpia, mutta niiden aktiivisuus, jäsenten sitoutuneisuus sekä merkitys jäsenistölleen ovat sellaisia, että ne heijastuvat arkipäiväiseen elämään, tapaan ajatella, olla ja toimia. Aktiivisuuden kannalta arvioituna Kelloharrastajat on yhteisönä täysin ainutlaatuinen; vastaavaa merkityksellistä kelloaiheista yhteisöä ei ole FB:ssä, koko maailmassa.

Tapahtuma johon FB laittoi kiinni toista miljoonaa ja halusi… mitä?

Tie Lontooseen alkoi hahmottua jo 2017 marraskuussa. Tuolloin FB lähestyi ylläpitäjiä ensimmäisen kerran ja kutsui osallistumaan Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla järjestettyyn suomalaisten yhteisöjen tapahtumaan. Jo tuossa tilaisuudessa FB antoi makua tulevasta. Syksyllä 2017 FB julkaisi ryhmiin liittyen lukuisia ominaisuuksia, jotka ovat parantaneet ryhmän hallintaa ja mahdollistaneet laadukkaamman sisällön jakamisen. Vanhalla järjestetyssä tapahtumassa uudistuksia ja visioita esiteltiin aktiivisille ylläpitäjille, mutta samalla se oli myös tietynlaista buffausta ja karsintaa Lontoota varten. Tapahtuman jälkeen alkoi hakuprosessi, jossa paikkaa Lontooseen haettiin – prosessi sisälsi kirjallisen hakemuksen sekä kaksi haastattelua, joiden perusteella karsittiin paikalle kutsuttavat ryhmät ja ylläpitäjät. Jo näissä keskusteluissa kävi selväksi, että KH on ryhmänä maailmanlaajuisestikin hyvin edistynyt – tämän vuoksi kutsua osattiin myös odottaa.

Facebookilla itsellään vaikutti olevan Communities Summitin suhteen kaksi tavoitteita. Toisaalta kyseessä oli selkeä strategia-julistus, FB kiinnittää nimittäin jatkossa entistä enemmän huomiota merkityksellisiin ryhmiin ja yhteisöihin ja se pyrkii kehittämään alustaansa entistä vahvemmin suuntaan, jossa sen alustalle syntyy arkipäiväiseen elämään vaikuttavia yhteisöjä ja ilmiöitä. Toinen ja ehkä vielä tärkeämpi asia oli, merkityksellisten yhteisöjen ylläpitäjien kytkeminen kehitystyöhön. Tapahtuman aikana järjestetyissä workshopeissa generoitiin uusia ominaisuuksia, joita on lupa odottaa julkistettavaksi melko piankin. Sen lisäksi tapahtumassa koulutettiin ja jaettiin parhaita käytäntöjä aiheista: Yhteisön sitoutuneisuus, sen kehittäminen ja säilyminen, huonon käyttäytymisen ja ongelmatilanteiden hoitaminen sekä toiminnan kehittäminen ja yhteistyökumppaneiden löytäminen.

Isossa kuvassa FB tuntui näkevän, että sen alustalle syntyy jatkuvasti uusia toimijoita, ja se on valmis panostamaan ja vauhdittamaan niitä entistä enemmän. FB lanseerasi myös tukun uusia ominaisuuksia sekä johtajuus-ohjelman, jossa menestyneiden yhteisöjen ylläpitäjät voivat hakea rahoitusta oman yhteisönsä edelleen kehittämiseen sitoutuen samalla FB:n omaan kehitysohjelmaan. Jatkossa fokus on siis entistä enemmän ”to cut the bullshit, focus on meaningfulness”, kuten eräs tuotepäällikkö asian torstain tervetuliaispäivällisellä kiteytti.

Raju puserrus – lomamatka kaukana

Itse tapahtuma oli kohtuullisen rankka. Herätys torstaina aamulla 04.30 Helsingissä ja noin klo 14 hotellilla Lontoossa. Käytännössä torstai meni kokonaan matkustamiseen lukuun ottamatta iltatapahtumaa, jossa päästiin tutustumaan FB:n ihmisiin kunnolla. Oli erittäin ilahduttavaa saada FB:lle kasvot – ja niitä todella riitti. Paikalla tapahtumassa oli yli 100 FB:n työntekijää joista valtaosa tuntui olevan Kaliforniasta.  Itse päätapahtuma oli perjantaina. Aamu oli tehokas, 7.00 aamupala ja klo 8.00 kohti tapahtumapaikkaa jossa järjestettiin muutama keynote sekä workshopit. Illalla luonnollisesti vielä illallinen Lontoon Olympialaisista tutulla Velodromilla ja lauantai -aamuna klo 6.30 kotia kohti. Mistään lomareissusta lienee siis turha puhua, tapahtuma oli tehokasta tykitystä alusta loppuun.

Mistä perjantaina sitten puhuttiin? Keynotejen sisällöt keskittyivät FB:n yhteisöjä koskeviin linjauksiin ja strategiaan. Samalla esiteltiin tukku uusia ominaisuuksia sekä valotettiin mitä tulevaisuudessa on luvassa. Lisäksi FB lanseerasi uudet ”Yhteisöjohtamisen ohjelmansa”, johon merkityksellisten yhteisöjen ylläpitämisessä menestyneet ylläpitäjät voivat hakea. Mediassa asia sai paljon huomiota, sillä käytännössä FB myöntää ohjelmassa merkittäviä summia rahaa yhteisön tai projektin kehittämiseen. Tosiasiassa rahoitus koskee ilmeisemmin toimintaa, eikä sitä pääse  hyödyntämään yksityishenkilönä – kuten moni on tuntunut muualla somessa asian mieltävän. Ohjelmaan osallistuminen velvoittaa henkilöä osallistumaan myös FB:n kehittämiseen erittäin intensiivisesti, minkä vuoksi asiaan sitoutuminen vaatii henkilöiltä myös sopivaa elämäntilannetta.

Ryhmän kehittämiseen on tulossa uutta, paljon

FB:n nyt julkistukaistuista uudistuksista merkittävimmät olivat uudet ylläpitotyökalut, jotka ovatkin kaivanneet paljon kohennusta. Lisäksi ryhmään on nyt mahdollisuus ”kiinnittää” enemmän julkaisuja (5kpl) ja niistä 1 näkyy aina, myös mobiilissa (mikä mahdollistaa ryhmässä tehokkaamman viestinnän). Sääntö-kohta on tullut myös omaksi itsenäiseksi ominaisuudekseen, mikä helpottaa aikaisemmin sekavaa tilannetta. Lisäksi tulossa ovat myös ryhmäkohtaiset ”storiesit” joiden avulla esimerkiksi boksien aukaisu -videoita on entistä mukavampi postailla. Workshoppien pohjalta luotiin tukku uusia ominaisuuksia viikonlopun aikana, jotka todennäköisesti tulevat pian. Mielenkiintoisin omaan silmään oli mahdollisuus merkitä viestejä tunnite-tageilla. Näin ollen tulevaisuudessa on helpompi löytää esim. Rolex- tai myynti-aiheiset viestit.

Perjantai-iltapäivänä järjestettiin kolme workshoppia, jotka olivat teemoiteltu seuraavasti: 1) Yhteisön sitoutuneisuuden kasvattaminen ja sen kehittäminen, 2) Huonon käyttäytymisen ja ongelmatilanteiden hoitaminen sekä 3) Toiminnan kehittäminen ja yhteistyökumppaneiden löytäminen.

Ensimmäinen workshop oli hyvin mielenkiintoinen ja se tarjosikin hyvin käyttökelpoisen mallin analysoida yhteisön toimintaa erilaisten käyttäjien näkökulmasta. Helpotukseksi tuli huomattua, että olemme tehneet asioita jo tähänkin asti todella menestyksellisesti. Asia joka jäi mietityttämään, että toistaiseksi ylläpidossa ei ole mietitty ns. ”uusia potentiaalisia” jäseniä oikeastaan millään tavalla, mahdollisesti tätä aluetta täytyy miettiä jatkossa lisää. Asia on sikäli mielenkiintoinen, että ryhmäämme on tullut uusia jäseniä vuoden aikana melkein kymmenen tuhatta, ilman minkäänlaista markkinointia tai mainostusta.

Toinen workshop tarjosi hyvää keskustelua yhteisön hallinnasta. Kelloharrastajat vaikutti olevan melko helppo yhteisö verrattuna moneen muuhun. Workshopissa käsiteltiin paljon sääntöjä ja niiden selkeyttä sekä eri ylläpitäjien ja moderaattoreiden rooleja. Sinänsä asia on ajankohtainen, että nyt uuden säännöt -työkalun avulla saadaan asiaan toivottavasti lisää selkeyttä. Toistaiseksi kaikki ylläpitotiimin jäsenet ovat KH:ssa tehneet enemmän tai vähemmän samaa, workshopista jäi mietityttämään, saavutettaisiinko mahdollisesti erilaisilla rooleilla jotakin etua ja hyvää, niin että asiaa kannattaisi muuttaa.

Kolmas workshop oli mielenkiintoinen, sillä siinä puhuttuun yhteisönkehittämisestä sekä taloudesta. Oli oikeastaan melko hämmentävää, että FB kannusti suoraan miettimään erilaisia tapoja hankkia yhteistyökumppaneita joiden avulla kasvattaa toimintaa. Paikalla oli mielenkiintoisia esimerkkejä yhteisöistä, jotka olivat onnistuneet säilyttämään itsenäisyyteensä, mutta pystyneet rakentamaan todella paljon laajempaa toimintaa ja sisältöä jäsenilleen yhteistyökumppaneiden avulla. Mielenkiintoisin esimerkki oli prätkämimmien MissBiker, joka on moneen maahan laajentunut yhteisö, joka tuottaa jäsenilleen hyvin monipuolista sisältöä, palveluita, messutapahtumia, matkoja yms. Toisaalta viestin toinen puoli oli yhtälainen sen kanssa, mitä omassa ryhmässämmekin on ajateltu: mikäli yhteistyötä tehdään, niin sen pitää tuottaa sellaista, joka on aidosti hyödyllistä ja vie yhteisön perustavoitetta eteenpäin – meidän tapauksessa kellokulttuuria ja harrastusta. Sellainen kaupallisuus joka ei tuota hyvää yhteisölle, ei yleisesti ole toivottua oikein missään ja siihen liittyy myös laajalti negatiivisia kokemuksia. Facebookin näkökulmasta tunnuttiin ajateltavan, että yhteisöt ovat tavallaan ”neljännen sektorin toimijoita”, ei yksityisiä, ei yrityksiä, ei yhdistyksiä, vaan jotakin sellaista joka yhdistää ja generoi sekä tuottaa etua sen jäsenille tavalla jota ei ole aikaisemmin ollut olemassa. Tähän liittyy myös FB:n lanseeraamat ohjelmat, joista mainittiin aikaisemmin.

Vauhdikas perjantai päättyi lopulta velodromille, jonne oli katettu jäähyväisillallinen ja jossa annettiin vielä insightia tulevista ominaisuuksista demojen muodossa. Koko tapahtuma oli kokemuksena todella järisyttävä – se mitä FB:ssä tällä hetkellä tapahtuu, muuttaa maailmaa ja se tapahtuu yhteisöjen kautta. Tapahtuman jälkeen mielessä on tasan yksi juttu, nimittäin se, että on tämä vaan älyttömän siisti yhteisö ja se johtuu ainoastaan siitä, että täällä on niin hyvää porukkaa.

Minne kuljet Kelloharrastajat?

Lontoon jälkeen ajatukset ovat moninaiset. Vuoden 2017 aikana yhteisö tavoitti huomattavasti niitä tavoitteita, joita se on toiminnalleen asettanut. Yksi niistä on se, että kelloista on tullut salonkikelpoinen keskustelunaihe aikaansa seuraavien ihmisten keskuudessa. Tästä kertoo mm. se, että kun 2013 keksin ryhmän nimeksi Kelloharrastajat (joka edelleen merkitään Wordin oikoluvussa virheeksi), käytetään sitä  terminä sujuvasti jopa iltauutisissa. Yleinen asennoituminen kelloihin tuntuu olevan muuttunut hyväksyvämpään suuntaan, eikä kalliita kelloja ihmetellä enää samalla tavalla kuin muutamia vuosia sitten. Tässä mielessä ryhmän perustavoite näyttää olevan täyttynyt kohtuullisen hyvin. On tärkeä huomata, että tämä on tapahtunut vain siksi, että me – yhteisön jäsenet, olemme ruvenneet puhumaan kelloista ja ravistaneet esimerkiksi ”ökyilyyn” liittyvät stereotypiat kukin omassa ympäristössämme.

Yhteisön ja ryhmän kasvaessa KH:n osalta tulevaisuutta koskien kytee kuitenkin kysymykset: Mitä voimme tehdä enemmän? Miten yhteisö voisi antaa jäsenistölleen lisää sekä miten kelloharrastamista saisi rikastettua entisestään? Näihin avoimiin kysymyksiin haetaan jatkossa vastauksia. KH tarjoaa tällä hetkellä enemmän mahdollisuuksia kuin ikinä ja hyvänä esimerkkinä esimerkiksi yhteistyö Sjöö Sandströmin kanssa osoittavat, että mahdollisuuksia tulevaisuudeessa on vaikka mihin!