13.9.2011 oli tärkeä päivä suomalaiselle kellokulttuurille. Vuoden kuluttua 10 vuotta täyttävä Joona Vuorenpään kirjoittama KELLOMIES muutti suomalaista kellokulttuuria pysyvästi ja toimi voimakkaana vaikuttimena mm. Kelloharrastajat -yhteisön syntyyn. Teoksesta on otettu jo kuusi painosta ja sen suosio on edelleen merkittävä. Viimeisten vuosien aikana kelloista on kiinnostunut yhä useampi ja internetin mahdollistaessa nopean tiedonhaun, on jopa maailman mittakaavassa ainutlaatuinen Kellomies saattanut jäädä monelta kokonaan välistä. Tässä katsauksessa tarkastellaan klassikkoa ja pohditaan, miten teos on kestänyt aikaa.
Mistä on kyse?
Kellomies on ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa suomenkielinen kelloaiheinen tietokirja. Tietokirjailija Joona Vuorenpään esikoiskirja (myöhemmin mm. Prätkämies ja Ajan mestarit) on poikkeuksellisen kokonaisvaltainen teos, jossa kelloja ja niiden historiaa käsitellään eri näkökulmista. Vuorenpää on tehnyt ihailtavan laaja-alaisen ja perinpohjaisen selvitystyön valmistellakseen tietopaketin, joka tarjoaa pureksittavaa vasta-alkajista pitkälle ehtineille. Vuorenpää ei tyydy kirjassaan vastaamaan pelkästään kysymykseen ”mikä kello on”, vaan perehdyttää lukijansa kellojen historiaan, mekaanisen kellontoimintaperiaatteisiin, kellokulttuurin ilmentymiin ja alan vakiintuneisiin perinteisiin unohtamatta kellojen hankkimista ja keräilyä.
Vaikka kellojen maailma on äärimmäisen monimutkainen, on Kellomies erinomaisen ymmärrettävä ja selkokielinen. Vuorenpää kulkee lukijan kanssa samaistuttavan yhdenvertaisena matkan kellojen maailmaan. Monista kansainvälisistä julkaisuista poiketen monimutkainen aihe ei näyttäydy nyansseihin keskittyvältä besserwisseröinniltä tai turhan tärkeältä ylihifistelyltä. Vuorenpään tapa suhtautua ja sanoittaa kellojen maailmaa on edelleen merkittävästi läsnä harrastuskulttuurissa myös Kelloharrastajien FB-ryhmässä.
Jämerä tietopaketti on taitettu ns. kahvipöytäkirjan muotoon. Teoksen paikka on siis olohuoneen pöydällä siten, että sitä voi maistella tilanteen sattuessa pieninä palasina – tai ahmia yhdeltä istumalta kannesta kanteen. Kahvipöytäkirja-olemuksestaan huolimatta kirjassa on todella runsaasti informaatiota. Vielä lähes kymmenen vuoden jälkeenkin teokseen tulee palattua esimerkiksi kattavan teknisensanaston tai selkeästi laaditun kellojen historiakatsauksen osalta.
Kymmenessä vuodessa tapahtuu paljon ja samalla vähän
Hankin oman kappaleeni Kellomiehestä heti kirjan julkaisun yhteydessä yhdeksän vuotta sitten. Nyt teosta selaillessa on oikeastaan hätkähdyttävää, miten vähän Kellomies on menettänyt hohtoaan. Toisin kuin monessa kansainvälisessä teoksessa, Vuorenpää on liittänyt teokseensa myös aikaan sidottuja tietoja. Kirjassa koko kansalle esitellyt Stepan Sarpaneva ja Kari Voutilainen ovat edenneet urallaan järisyttävin askelin eteenpäin, osa kirjassa esitellyistä kellobrändeistä on hävinnyt samalla uusien brändien ilmaantuessa markkinoille. Selkeimmin teoksen iän hahmottaa lähinnä hintoihin liittyvistä viittauksista – yhdeksän vuoden aikana kellot ovat kallistuneet selvästi. Ilmiselvää on myös se, että osa kirjan kuvitusmateriaaleina käytetyistä kellomalleista on poistunut jo tuotannosta. Toisaalta hyvät kuvat palauttavat harrastajille mieleen millaisia vaihtoehtoja ja helmiä jälkimarkkinoilla saattaa olla löydettävissä.
Kaikesta huolimatta Kellomiehen perusviesti ei ole vanhentunut päivääkään. Oikeastaan päinvastoin. Välillä nimittäin tuntuu siltä, että rajusti markkinoitu kelloala on itsesään ajan saatossa osin jopa osin unohtanut juurensa. Vaikka viimeisten vuosien aikana maailmalle on ilmestynyt useita uusia ammattimaisia kellojulkaisuja, youtube-videosarjoja ja keskustelufoorumeita, keskitytään monessa sisällössä ja viestissä lopulta melko pinnallisiin ja markkinoinnillisiin asioihin. Joukossa on voimaa, mutta niissä myös mielipiteillä ja näkemyksillä on tapana keskittyä ja rajoittua. Tässä mielessä Kellomiehen selailu nostaa hymyn edelleen huulille – se tarjoaa lukijalleen edelleen poikkeuksellisen juurevaa kokonaiskuvaa.
Jos Kellomieheen kirjoitettaisiin täydennysosa, niin oman lukunsa ansaitsivat ainakin mikrobrändi-kellot, luksusjättien myötä tapahtunut toimialan tiivistyminen sekä lukuisat uudet koneistot, joita viimevuosina on esitelty ahkerasti eri brändien toimesta. Suomeen on syntynyt näiden vuosien aikana myös uusia kellovalmistajia, kuten esimerkiksi ilmailuhenkinen DeMotu, johon varmasti tutustuttaisiin kirjassa enemmän. Kenties Vuorenpää käsittelisi myös Aasian nousua sekä itsenäisen valmistuksen, että jatkuvasti kasvavan alihankinnan osalta. Oman osansa saisivat ehkä myös Baselworld- ja SIHH –messutapahtumat, jotka ovat muuttaneet yhdeksän vuoden aikana muotoaan. Näillä megalomaaniset mittasuhteet omaavilla tapahtumilla on pitkään ollut keskeinen asema kelloteollisuudessa ja parhaillaan käynnissä olevat muutokset vaikuttavat koko alaan merkittävästi. Vuosien saatossa kellon merkitys populaarikulttuurissa on myös kasvanut ja ehkä ”tunnettujen kellonkäyttäjien” listaa voisi jatkaa ja kehittää entisestään.
Kellomiehen julkaisusta kellojen pariin on pesiytynyt myös sijoittamiseen ja varallisuuteen liittyvä ilmiö. Tai ehkä ilmiö on pikemminkin ottanut kierroksia kokonaan uudelle tasolle. Kellojen saatavuus, alati nousevat hinnat sekä monimuotoistuneet hankintakanavat ovat monen harrastajan huulilla. Asian perusteellisempi taustoittaminen saattaisi auttaa etenkin harrastusta aloittelevia pääsemään nopeammin harrastamiseen kiinni.
Yhtä kaikki uudet aiheet ovat siinä mielessä toissijaisia, että ne eivät varsinaisesti muuta harrastamisen luonnetta merkittävästi suuntaan tai toiseen. Kova ydin löytyy edelleen samojen kansien välissä.
Onko KELLOMIES edelleen ajassa?
Ehdottomasti. Kellomies on edelleen erinomainen perusteos, jonka avulla utelias mieli pääsee kellojen maailmaan kiinni ilman aikaisempaa asiantuntemusta ja jonka äärellä pidemmälle ehtinyt harrastaja saa aina vain uusia ideoita. Kirjaa voi suositella erityisesti uusille harrastajille, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään kelloja syvällisemmin. Mikäli hankit vain yhden kellokirjan, on Kellomies luonteva valinta kattavaksi perusteokseksi. Tammen kustantamaa teosta on edelleen saatavissa hyvin varustetuista kirjakaupoista. Kellomies on myös loistava lahja kelloista kiinnostuneelle.
Voit tukea Kelloharrastajat-sivun toimintaa tilaamalla Kellomiehen Adlibrikseltä
Mikäli Kellomies on hankintalistallasi, voit halutessasi tukea Kelloharrastajat-sivun toimintaa hankkimalla teoksen Adlibris-verkkokaupan kautta alla olevasta linkistä.
Kellomies
Joonas Kokko
Kelloharrastajien ylläpitäjä & perustaja
Joonas on intohimoinen Kelloharrastaja ja kellokriitikko. 15:n vuoden ja yli 400:n kellon kokemuksella hän kirjoittaa ja ylläpitää myös kelloharrastajien verkkosivustoa. Kellojen tutkimisen ohella hän on myös intohimoinen kellovalokuvaaja.
Teksti ja kuvat, Joonas Kokko