Rolex Submariner 116610LN – kahdeksas kerta toden sanoo, vai sanooko?
Kellomaailmasta löytyy joitakin klassikoita – kelloja, joiden tunnistaminen ja tietäminen kuuluu melkeinpä yleissivistykseen. Eittämättä kaikkein tunnetuin, tiedetyin ja mahdollisesti halutuin kellomalli on vuosikausia ollut teräksinen Rolex Submariner, jonka tarunhohtoiselle kultti-imagolle vetää vertoja yksittäisenä tuotteena lähinnä Porsche 911, jos edes sekään. Kyseessä on maailman tunnistetuin ja halutuin luksustavara, jonka omistajat useimmiten pyrkivät vakuuttamaan muut siitä, että kyseessä on lähinnä arkikäyttöön soveltuva ajanmittaustyökalu joka sattumoisin toimii lähes kaikkeen. Moni kutsuu Submarineria työkalukelloksi, vaikka todellisuudessa arkisuus on tästä kellosta kaukana. Kello on ulkoasultaan arvokas ja jopa hieman juhlava – joskaan ei kuitenkaan pröystäilevä.
Kuvissa oleva Subi on käytössäni olleista järjestyksessään nro 8. Keraamikehäisten 116610LN -mallien rinnalla ranteessa on käynyt myös puolen kymmentä vanhempaa Subia. Tämä johtuu siitä, että subi on hyvin liukas kauppatavara, joka vaihtuu nopeasti toisiin kelloihin tai käteiseen missä päin maailmaa tahansa. Subi onkin sijoituksena tai arvonsäilyttäjänä kellomaailman kiintotähti ja sen ov-hinta on kasvanut jenkkitaaloissa mitattuna vuoden 2010 julkaisupäivän 7250 dollarista noin 9000:n dollariin. Kello on niin haluttu, että sen hankkiakseen on varauduttava mahdollisesti useamman vuoden jonottamiseen. Vuodesta 1953 tuotannossa olleen mallin uskotaan päivittyvän lähivuosina, mikä aikanaan nostanee ov-hintoja 5-10%, ainakin mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa. Vanhemmat, erityisesti yli 40-vuotta vanhat Submarinerit alkavat olla puolestaan keräilytavaraa, joiden hinnat liikkuvat jopa keskivertosuomalaisen vuosipalkan tietämissä. Submariner on arvotavaramaailamassa tällä tavoin luokiteltavissa sijoituskohteeksi.
Mikä sitten on Submarinerin salaisuus? Kellosta on kirjoitettu, keskusteltu sekä koostettu arvioita ja katsauksia niin paljon, että yhdestä kellomallista saisi kaiken aineiston kokoamalla aikaan oman internetin. Mikäli haluat lukea Subia ylistäviä arvioita, olen koonnut jutun loppuun pari linkkiä aiheeseen liittyen. Oma näkemykseni asiaan on, että kyseessä on todennäköisesti lähes täydellisin kello henkilölle, joka ostaa vain yhden kellon, käyttää sitä kaikissa mahdollisissa tilanteissa, pitää brändistä ja sen tunnettavuudesta sekä haluaa kellon toimivan perusvarmasti vuodesta toiseen. Kello on täsmälleen oikean kokoinen keskimääräiseen 175mm ympärysmitan omaavaan ranteeseen ja siinä on sekä näyttävyyttä, että painoa siten, että kelloa on helppo ihailla ja sen olemassa olon muistaa vaivattomasti. Submariner nähtiin myös ensimmäisissä James Bond –elokuvissa, mikä osaltaan lisää monen kiinnostusta entisestään. Osalle subi-faneista Rolex Submariner on nimenomaisesti se ”aito Bond-kello”, vaikka Jamesin ranteessa on nähty vuosien saatossa useita erilaisia kelloja myös muilta valmistajilta. Tosin ylpeyteen on sikäli aihetta, että alkuperäisissä kirjoissa Bondin kello oli nimetysti Rolex – tosin mallia ei kirjoissa tarkennettu erikseen.
Edistyneemmille kelloharrastajalle Subi on kuitenkin vaikea tapaus, ja erityisesti siksi, että se ei ole miltään osa-alueella erityisen ihmeellinen. Sen sisällä ei ole erityisen kehittynyttä tekniikkaa ja vaikka sen taulu on hieno ja hyvä, niin mitenkään erityiseksi sitä ei voi kutsua. Submarinerin ranneke on mukava, mutta rehellisyyden nimissä yhtä mukavia rannekkeita löytyy myös edullisimmilta valmistajilta. Kellon miellyttävin osa on itseasiassa sen kierrättävä kehä, joka on paitsi keraamisen pintansa ja platinamerkintöjensä puolesta kaunis, niin myös tuntumaltaan erittäin tarkka ja jämäkkä. Submarinerin rannetuntuma on sinänsä tyydyttävällä tasolla, mutta sen takapohja on muotoiltu harmittavasti siten, että rannetta vasten pyöristyvä profiili ei istu kaikkiin ranteisiin erityisen hyvin. Esimerkiksi saman valmistajan GMT-Master 2 tai Yacht-Master istuvat tässä mielessä huomattavasti paremmin. Kellovalintana Submarineria ei voi kehua myöskään kovin persoonalliseksi; Submariner on nimittäin niin yleinen, että esimerkiksi Helsingin suosituimmilla terasseilla voi kesäaikaan bongata helposti useamman Subin. Kelloa kutsutaankin harrastajien keskuudessa irvailevasti hissikelloksi, laitteeksi joka tulee vastaan ”jokaisessa hississä”. Termissä on mukana myös häivähdys kunnioitusta – edes paantunein kellokriitikko ei voi pitää Submarineria millään tavoin huonona kellona.
Viimeisin versio Submarinerista on paksuhko (13mm) ja lugien eli rannekkekorvakkeiden järeän muotoilun myötä se tuntuu suuremmalta kellolta, kuin 40mm halkaisijan omaava kello keskimäärin. Isoranteisia tämä tosin tuskin haittaa millään tavalla. Kuoren muotoilu ja viimeistely ovat kuitenkin tasolla, jota voisi odottaa noin 5000 euroa maksavasta kellosta – mikä toisaalta on se taso, jolta Subin pystyi joskus monta vuotta sitten alennuksella hankkimaankin. Nykyhintaan nähden kellon viimeistelyä on hankala perustella, mutta toisaalta kyse on ilmiöstä – ei pelkästä tuotteesta. Kun Submariner aikanaan päivittyy, on mielenkiintoista nähdä päivyttyykö malli muilta osin samalla. Ero edellisten 16610 ja nykyisen 116610 mallien välillä oli valtava, nähtäväksi jää keksiikö Rolex jotakin merkittäviä uudistua ikoniinsa myös tulevaisuudessa.
Entä miksi Subi on silti Subi? Mikä saa hankkimaan kellon uudestaan ja uudestaan, jopa verrattaen kovalla hinnalla? Itselleni Rolex Submariner on eräänlainen referenssikello. Kuten muutkin Rolexit, se ei ole oikeastaan millään tapaa erinomainen, mutta kaikki on kuitenkin tehty niin hyvin, että kokonaisuudesta on vaikea olla pitämättä. Oikeastaan kaikkia sukelluskelloja tulee verrattua juuri subiin eikä rehellisyyden nimissä Submarineria sarjassaan voittaneita kelloja ole montaa. Blancpain Bathyscaphe on käytännössä ainoa vähääkään laajemmassa sarjassa tuotettu kello, jota voi pitää Submarineria parempana laitteena, saman valmistajan Fifty Fathomsia unohtamatta. Tosin on muistettava, että alun alkaen Blancpainit ovat olleet Subiin nähden huomattavasti kalliimpia kelloja. Omegan vuonna 2018 julkaisema päivitetty Seamaster 300 on puolestaan lähellä ja teknisesti ominaisuuksiensa puolesta jopa selvästi edellä, mutta 42mm kuori ja ranneke jättävät kokonaisuuden Submarinerin taakse. Unohtaa ei tietenkään sovi myöskään Rolexin vain vähän aikaa valmistamaa Sea Dweller 4000:ta, joka valitettavasti lakkautettiin ilmeisesti liian samankaltaisena Subin kanssa. On oikeastaan melko häkellyttävää, että samassa kategoriassa ei ole erityisen montaa haastajaa, joita voisi laittaa Subin kanssa tasavertaiseen vertailuun. Se kertoo paljon siitä, miten muut kellovalmistajat näkevät Submarinerin ja markkinan sukelluskellojen osalta.
Entä mitä mieltä olisin 116610 Submarinerista, kahdeksan yksilön kokemuksella? Täytyy tunnustaa, etten vieläkään tiedä tarkasti. Maailman täydellisin epätäydellinen kello? Submarinerissa on omat puutteensa, mutta toisaalta kokonaisuus on muutoin niin hyvä, että ehkä se on juuri oikeanlainen sellaisenaan. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Rolex on onnistunut luomaan oman kategorian: on subi ja sitten on muut sukelluskellot. Yksi asia on kuitenkin selvä – jokaisen enemmän harrastukseen vihkiytyvän olisi hyvä kokea Subi ainakin kerran. Kahdeksan kertaa sen sijaan saattaa olla liioittelua. Toivottavasti tämä kahdeksas on omalla kohdallani myös viimeinen.
Samassa kategoriasa olevia vaihtoehtoja: Blancpain Fifty Fathoms, Blancpain Bathyscaphe, Breitling Super Ocean, Omega Seamaster 300, Cartier Calibre de Cartier Diver, Panarei Submersible, Rolex Sea Dweller, Rolex Yacht-Master.
Hodinkee, Understanding The Rolex Submariner:
https://www.hodinkee.com/articles/rolex-submariner-reference-points
A Blog to Watch, Rolex Submariner Review:
https://www.ablogtowatch.com/rolex-submariner-114060-116610-watch-review/
Joonas Kokko
Kelloharrastajien ylläpitäjä & perustaja
Joonas on intohimoinen Kelloharrastaja ja kellokriitikko. 15:n vuoden ja yli 400:n kellon kokemuksella hän kirjoittaa ja ylläpitää myös kelloharrastajien verkkosivustoa. Kellojen tutkimisen ohella hän on myös intohimoinen kellovalokuvaaja.